Lukijalta

Lukijalta

Sukupuoli ei saa määrittää huoltajuutta

Tutkimuksen mukaan käräjäoikeuden ensipäätöksissä oikeus määrää vain 13 prosentissa lapsen asumaan isälleen.

Vaikkakin kaikki käsittelyt yhteen laskettuna isien voittoprosentti nousee 27 prosenttiin, niin isille merkityksellinen osuus on ensikäsittely. Se pätee hänen erotessaan ja joutuessaan riitelemään oikeuteen. On laiha lohtu, että äitejä suosivien päätösten osoittautuessa toimimattomiksi, oikeus taipuu äitejä vähemmän suosiviin ratkaisuihin, kun samasta lapsesta joudutaan päättämään uudestaan. Tällainen käytäntö on epäoikeudenmukainen, kallis ja erolapsia ja -vanhempia kuluttava.

On myös tarpeen huomioida, että muutosoikeudenkäynneissä isien voitto-osuutta nostaa se, että isä joutuu puolustamaan lasten asumista luonaan äitiä todennäköisemmin. Helsingin hovioikeus siirsi asumisen äidiltä isälle vain seitsemän kertaa vuosina 2003–2006.

Asumisen voitto-osuus 25,4 ei siis kerro siitä, että Helsingin hovioikeus muuttaisi ratkaisuja isien eduksi, vaan siitä, että isä säilyttää jo kerran oikeuden myöntämän asumisen.

Tasapuolisen luonaoloajan määrääminen on todellisuudessa hyvin harvinainen poikkeus.

Lakimme vanhakantaisuudesta kertoo, että se ei edes tunne vuoroasumista. Se on onneksi muuttumassa — osin yhdistyksemme tekemän työn johdosta.

Ei ole harvinaista, että isä kokee oikeudessa tuomarin pakottavan sopimukseen, joka ei vastaa hänen käsitystään lapsen edusta.

Palo-Revon tilastoanalyysissä paljastui muun muassa, että äidin tai hänen uuden kumppaninsa toteennäytetystä mielenterveys-, päihde- tai väkivaltaongelmasta huolimatta äiti sai lasten asumisen 32 prosentin todennäköisyydellä Helsingin hovioikeudessa 2003–2006. Vastaavassa tilanteessa ollut isä ei koskaan.

Myös yksinhuoltajuuden ja tehtävänjakomääräysten laaja viljeleminen antaa osviittaa ongelman luonteesta. On syytä huomata, että sekin on vastoin mm. Euroopan neuvoston päätöslauselmaa.

Oikeudessa tavataan katsoa lapsen etua aikuisten näkökulmasta fokusoimalla vanhempien puutteisiin. Ehdotan, että siirrytään tarkastelemaan lapsen etua lapsen näkökulmasta: kuinka hän voi säilyttää eron jälkeen molemmat vanhempansa elämässään?

Vanhempien tasavertaisuus ja lapsen etu lyövät kättä.

Petri Kolmonen

Suosittelemme