Kannanottoja ja kolumneja
Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Espressoa ja amfetamiinia keskustasta

Elävät Kaupunkikeskustat ry julkisti viime viikolla tuoreimmat tutkimustuloksensa suomalaisten keskustojen elinvoimasta. Yhdistys laskee kaupungeille niin sanottuja elinvoimalukuja, jotka perustuvat kaupungeissa jalkatyönä tehtyihin havaintoihin. Mitä vähemmän keskustassa on tyhjiä liiketiloja ja mitä enemmän lauantaisin avoinna olevia yrityksiä, sitä parempi elinvoimaluku.

Tällä kertaa yleistilanne näytti siltä, että elinvoimaluvut olivat Suomen kaupunkikeskustoissa keskimäärin lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten. 25 keskustan vertailussa (2017 ja 2018) 11 keskustassa elinvoimaluku on kasvanut, viidessä se ei ole muuttunut ja yhdeksässä kaupunkikeskustassa se on laskenut.

Lahti valitettavasti kuuluu elinvoimaansa menettäneiden keskustojen joukkoon. Pudotus ei kuitenkaan ole niin raju kuin esimerkiksi Jyväskylässä, missä viime vuonna kolmen kilometrin päähän keskustasta avattu Keski-Suomen suurin kauppakeskus Seppä on näivettänyt rajusti Jyväskylän keskustan kauppaa (Kauppalehti 25.5.).

Kaikki eivät ole vakuuttuneita elinvoimaindeksin laskennassa käytetyistä menetelmistä. Esimerkiksi kiinteistöalan ammattilaiset pitävät indeksilukua kotikutoisena ja muistuttavat mielellään, että tyhjillään olevien neliöiden määrä on olennaisin keskustan elinvoiman mittari. Esimerkiksi Lahdessa etenkin isoihin tiloihin on ollut vaikea saada vuokralaisia, joten pelkkä tyhjien tilojen määrä ei kerro vielä paljonkaan.

Keskustan elinvoimalaskennan kunnianhimoisena tavoitteena on ollut päästä asiassa pintaa syvemmälle. Tarkastelussa on vertailtu myös kahviloiden ja ravintoloiden määrää, mikä kertoo omalta osaltaan siitä, kuinka houkuttelevia keskustat ovat vapaa-ajanvieton näkökulmasta.

Kaupunkikehittämisen ammattilaiset puhuvat tässä yhteydessä niin sanotusta cappuccino city -ilmiöstä. Lahti City ry:n toiminnanjohtaja Janne Viitamies on tuonut esille, että Lahdessa on menty tällä rintamalla eteenpäin. Hän muistutti äskettäin, että esimerkiksi Lahden kävelypainotteisessa keskustassa sijaitsee tätä nykyä melkein 30 paikkaa, josta saa espressoa.

Espresso-kuppien kilinä ja vilkas kaupunkikulttuuri edustavatkin kaikkea sitä, mitä suomalaiset kaupungit haluavat nähdä yhä enemmän keskustoissaan.

Lahden keskusta on kuitenkin viime aikoina ollut valtakunnallisessa julkisuudessa aivan toisenlaisen toiminnan vuoksi. Kaupungin organisaatio pyrki paikkaamaan Lahden mainetta amfetamiinipääkaupunkina järjestämällä tiistaina Helsingissä tiedotus- ja lobbaustilaisuuden huumeidenvastaiseen työhön tarvittavista lisäresursseista.

Ulkopuolisin silmin tempaus näyttää juuri sellaiselta tarkoin mietityltä kriisiviestinnän operaatiolta, jonka taustalla viestintätoimistoilla on usein näppinsä pelissä. Oli miten oli, toivottavasti Helsingistä on tuomisina myös konkreettisia tekoja kasvojenkohotuksen lisäksi. Kyseessä on kuitenkin kaikkea muuta kuin vain viestinnällinen ongelma.

Kahvilakulttuuri ja julkisilla paikoilla käytävä huumekauppa ovat nykyään keskustaelämän rinnakkaista todellisuutta, muuallakin kuin Lahdessa. Ehkä näemmekin vielä päivitetyn version elinvoimaindeksistä, jossa saa plussapisteitä erikoiskahvien saatavuudesta ja miinusta huumekauppaan liittyvistä havainnoista.

Vakavasti puhuttuna kahvilakulttuurin edistämisessä ja huumeiden vastaisessa taistelussa on yllättävän paljon samaa. Kumpikaan ei tapahdu käskyttämällä tai sormia napsauttamalla. Tarvitaan pitkäjänteisiä linjauksia, jotka mahdollistavat asioiden kehittymisen haluttuun suuntaan.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme