Ämpärillinen

Karavaani kulkee ja jälkijäristykset jatkuvat

Milla Bruneau valittiin viime perjantaina odotetusti Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden johtajaksi, mutta keskustelu aiheen ympärillä ei ole vielä likimainkaan ohi. Päinvastoin, ensimmäisiä merkkejä poliittisista jälkijäristyksistä nähtiin heti maanantaina, kun pitkän linjan valtuutettu Jorma Ratia ilmoitti eroavansa kokoomuksen valtuustoryhmästä.

Ratian kommenttien perusteella ero ei johtunut pelkästään viime viikon nimityksestä, mutta se oli viimeinen korsi, joka katkaisi kamelin selän.

Kaikesta kohinasta huolimatta Bruneaulla on edelleen kaikki mahdollisuudet onnistua maanantaina aloittamassaan tehtävässä.

Ei ole estettä, miksei tuollaisessa tehtävässä voisi pärjätä esimerkiksi medianomin tai yritysjohtajan taustalla.

Onnistumista mitataan ennen kaikkea sillä, miten hyvin hän onnistuu keräämään hankkeelle rahoitusta. Alustavana ajatuksenahan on, että Lahti ja lähialueen kunnat maksaisivat noin yhdeksän miljoonan euron budjetista kolmanneksen.

Loput on haalittava isompina tai pienempinä puroina muista lähteistä, kuten yrityksiltä tai julkisen sektorin yhteistyökumppaneilta. Tehtävässä onnistuminen vaatii ennen kaikkea hyviä neuvottelutaitoja ja palaverilihaksia, ei niinkään ilmastonmuutoksen tai ekologian mekanismien syvällistä tuntemusta.

Periaatteessa ei ole estettä, miksei tuollaisessa tehtävässä voisi pärjätä esimerkiksi medianomin tai yritysjohtajan taustalla. Mielenkiintoisena yksityiskohtana muuten todettakoon, että kaupunki käytti omassa viestinnästään Bruneausta ensin mainittua titteliä hakuvaiheessa, jälkimmäistä nimityksen jälkeen.

Nyt kun vihreän pääkaupunkivuoden johtaja on valittu, on syytä toivottaa hänelle parasta mahdollista onnea ja menestystä tehtävässä, jotta Lahti saa parhaan mahdollisen hyödyn tulevasta teemavuodesta. Näyttämisen halua ainakin luulisi riittävän viimeaikaisen keskustelun jäljiltä.

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö tapaus Bruneau jättäisi hyvinkin paljon keskusteltavaa päätöksenteon avoimuudesta.

Ihan sama millä motiiveilla kukin on toiminut, koko nimityskuvio näytti niin tunkkaiselta tuulahdukselta menneisyydestä, että se rapautti entisestään monen kaupunkilaisen luottamusta päättäjiin.

Tilanne ei selittelyillä tai ylimääräisellä hakukierroksella muuksi muuttunut, päinvastoin. Kun koko prosessi oli alun perin lähtenyt kiertymään väärille jengoille, mainevahinkoa oli käytännössä mahdotonta paikata.

Kohulla voi olla yllättävänkin kovia vaikutuksia myös seuraaviin kunnallisvaaleihin, jotka käydään alle kahden vuoden kuluttua.

Tiukimman paikan eteen joutuu väistämättä kokoomus, jolla muutenkin riitti kirittävää viime vaalien jäljiltä. Suurimpia mahdollisuuksia tilanne avaa perinteisten puolueiden ulkopuolelta tuleville ehdokkaille, jotka haluavat kyseenalaistaa koko nykyisen poliittisen päätöksentekojärjestelmän luotettavuuden.

Tulevien kunnallisvaalien yhteydessä valitaan myös Lahden ensimmäinen pormestari, mikä näkyy ja tuntuu vaalien asetelmissa. Siihenkin tuo viime viikon kuvio on kytkettävissä, mutta se on kokonaan oman spekulaationsa aihe, johon ehdimme vielä palata.

Lahden pääkaupunkivuosi alkaa juuri samoihin aikoihin, kun kunnallisvaalikamppailu kiihtyy täysille kierroksille alkuvuodesta 2021.

Näin ollen emme vielä vaaliuurnille mentäessä tiedä täydellä varmuudella, oliko Bruneaun nimitys teemavuoden johtajaksi fantastinen menestys, täysi floppi vai jotain siltä väliltä. Eikä sillä vaalituloksen kannalta olisi merkitystä ollutkaan: vahvat mielikuvat suuntaan ja toiseen on ehditty muodostaa jo menneiden viikkojen aikana.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme