Ämpärillinen

Kaupunkilaiset ovat laittaneet riman korkealle

Tällaisten näkyjen ei ainakaan pitäisi olla mahdollista Euroopan vihreässä pääkaupungissa. Huomattavasti pienempiinkin ympäristön epäkohtiin kiinnitetään nyt huomiota entistä tarkemalla silmällä Lahden saaman tittelin myötä. Kuva: vtap

Tässä kaupungissa ei nykyään ole sellaista epäkohtaa maisemassa tai kaupunkikuvassa, jonka yhteydessä ei kuulla jo tutuksi tullutta kysymystä: ”Miten tämä on mahdollista tulevassa Euroopan ympäristöpääkaupungissa?”

Se voi olla yli äyräidensä pursuava bussikatoksen roskis, leikkaamatta jäänyt puiston nurmikko tai jalkakäytävällä lojuva koiran kakka. Aivan sama, ei niin pientä asiaa, etteikö ympäristöpääkaupunkikorttia oteta nyt esille.

Tuollaisia kommentteja on joskus vaikea lukea ilman pientä hymähdystä, mutta pohjimmiltaanhan kyse on erinomaisesta ilmiöstä. Titteli aiheuttaa kaupungille ja sen asukkaille painetta toimia jatkossa entistä skarpimmin, jotta kotikaupunkimme nurkat eivät pääse repsahtamaan ja törkyyntymään. Kaupunkilaiset ovat asettaneet riman entistä korkealle.

Ympäristöpääkaupunki lunastaa tittelinsä oikeutuksen lahtelaisten silmissä ennen kaikkea niillä teoilla, jotka ovat nähtävissä ja koettavissa omassa lähiympäristössä, ei liian etäälle arjesta ajautuvalla taivaanrannanmaalailulla.

Aivan sama, ei niin pientä asiaa, etteikö ympäristöpääkaupunkikorttia oteta nyt esille.

On kuitenkin epärealistista ja kohtuutonta olettaa, että kaikki olisi muuttunut sormia napsauttamalla paremmaksi Lahden saatua tittelinsä juhannusaaton aattona Oslossa. Ympäristöpääkaupunkivuoden rakentaminen on nyt vasta aluillaan, mistä julkisuuteen näkyvä nimityskohu on ollut vain yksi esimerkki.

Vuotta 2021 lähestyttäessä tulemme näkemään monipuolista ympäristöpääkaupunkikortin käyttöä kaupungin taloutta koskevassa keskustelussa. Ei niin pientä tai isoa menoerää, etteikö sitä rinnastettaisi ympäristöpääkaupunkivuoden menoihin.

Eikä siinä mitään, kaikkia mahdollisia kaupungin menoja pitää voida asetella rinnakkain, niin vastenmielistä kuin se monesti onkin johtaville päättäjille ja virkamiehille.

Ympäristöpääkaupunkivuoden tapauksessa puhutaan Lahden kaupungin osalta karkeasti arvioiden 2–3 miljoonan menoerästä. Alustavana ajatuksenahan on, että yhdeksän miljoonan budjetista tulisi kolmannes Lahdelta ja muilta alueen kunnilta. Koska rahoituksen kalastelu eri lähteistä ei ole vielä päässyt edes toden teolla käyntiin, kukaan ei voi tietää lopullisesti toteutuvan budjetin suuruutta.

Onko 2–3 miljoonaa vähän vai paljon? Siinä mielessä paljon, että huomattavasti pienemmistäkin summista käydään perinteisesti ankaraa vääntöä.

Toisaalta summa on niin pieni, että ihan kaikkea sen piikkiin ei voi vyöryttää. Esimerkiksi hyvinvointiyhtymän talousvaikeuksien yhdeksi syyksi on väläytelty Lahden ”ympäristöpääkaupunkivouhotusta”. Väite ei oikein kestää tarkempaa älyllistä ja matemaattista tarkastelua, koska Lahdelta menee ympäristöpääkaupunkivuoden menoja vastaava summa hyvinvointiyhtymän kuluihin laskennallisesti reilun kahden päivän aikana.

Tulevaa pääkaupunkivuotta sivuttiin myös viime viikolla julkaistussa jutussamme, jossa kansainvälinen kaupunkikehittämisen guru Charles Landry esittelee havaintojaan ja näkemyksiään Lahdesta.

Harmaantuneen herrasmiehen polveileva luento oli viihdyttävää sekoitus paikallista ruohonjuuritason havainnointia ja laajemman kokonaiskuvan hahmotusta, ajoittain varsin korkealentoistakin ohuessa yläpilvessä liitelyä.

Vaikka esitelmä ei tarjonnut tajunnanräjäyttäviä ahaa-elämyksiä, teki maailman kaupunkeja työkseen vuosikymmenien ajan havainnoinut Landry vaikutuksen tarkkanäköisyydellään.

On helppo olla hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että ympäristöpääkaupunkivuoden perusteena olevat Lahden ansiot jäävät vielä helposti tiettyjen alojen ammattilaisten keskinäisiin keskusteluihin, mutta suurelle yleisölle tai satunnaiselle vierailijoille piiloon. Niinpä titteliä ei vielä pystytä täysillä hyödyntämään kaupungin vetovoimatekijänä.

Landry oli myös olennaisen ytimessä puhuessaan vihreän ajattelun, kaupungin vetovoiman ja taloudellisen vaurauden yhteydestä. Mitä enemmän Lahti pystyy tarjoamaan tuosta konkreettisia näyttöjä puheiden sijaan, sitä paremmat mahdollisuudet pääkaupunkivuodella on saada kannatusta myös sellaisilta henkilöiltä, joilta ekologinen elämäntyyli ei tule ihan selkärangasta.

Kaupunkilaisten asettama rima on nyt monessakin mielessä korkealla. Teot ratkaisevat, tapahtuuko ylitys vai pudotus.

Läheskään aina kyse ei ole siitä, että epäkohtien korjaamiseen tarvittaisiin kottikärrykaupalla lisää rahaa. Yllättävän pitkälle voi päästä jo kaupunkilaisjärjen käytöllä ja normaalilla vastuullisella käytöksellä. Räikeimmät epäkohdat saavat yleensä alkunsa silloin, kun molemmista on pulaa.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme