Ämpärillinen

Jollakin on aina isompi ja pidempi

Monissa Välimeren laitureissa kelluu huvijahteja kymmenien miljoonien eurojen arvosta, mutta nämäkin ovat varsin vaatimattomia kulkupelejä jahtimaailman absoluuttiseen huippuun verrattuna. Kuva: Tommi Berg

Vesijärvellä ja Päijänteellä näkee kesäisin muutamia poikkeuk­sellisen näyttäviä huvijahteja, jotka kääntävät väistämättä katseita tavanomaisten lasikuitu- ja alumiinikippojen joukossa. Jahtien hintalaput ovat tyypillisesti muutaman sadan tuhannen euron luokkaa, samoilla hehtaareilla tilavan ja nykyaikaisen lahtelaisen omakotitalon kanssa.

Ihanan kallista. Varsinkin jos pysähtyy miettimään sitä, kuinka lyhyt Suomen veneilykausi on.

Veneiden ostajien tuskin on tarvinnut hirveästi sitä murehtia. Luksuspaatti on näkyvin mahdollinen merkki siitä, että sen omistajalle on päässyt tavalla tai toisella kertymään huomattava määrä ylimääräistä valuuttaa pankkitilille.

Omistajien puolesta sopii kuitenkin toivoa, että paikalliset paatit on hommattu enemmän omaksi iloksi kuin pröystäilyn halusta, sillä se peli on auttamatta hävitty jo alkukiihdytyksessä.

Ökyjahdit havainnollistavat mielenkiintoisen konkreettisella tavalla varallisuuden kasaantumista ja jakaantumista nykymaailmassa.

Vesijärven ja Päijänteen isoimmat huvijahdit näyttävät jo melko tavanomaisilta vesikulkuneuvoilta, jos niitä vertaa Helsingin laitureissa lilluviin paatteihin. Siellä aletaan puhua näyttävimpien veneiden osalta jo parin miljoonan euron hintaluokasta.

Isoimpienkin suomalaisjahtienkin omistajat ovat kuitenkin huutolaispojan asemassa, kun siirrytään Välimeren satamiin. Suosituimmissa vierailusatamissa saattaa nähdä rintarinnan jopa kymmeniä metrejä pitkiä ja 2–3 kerrosta korkeita jahteja. Niiden hintalappu kipuaa kymmeniin miljooniin euroihin. Tyypillisesti perässä liehuu Neitsytsaarien ja muiden vastaavien veroparatiisien lippuja.

Nyt olemme kuitenkin vasta kivunneet keskiraskaaseen sarjaan. Huvijahtienkin kilpavarustelussa jollakin on aina yleensä isompi ja pidempi.

Suomalaiset saivat viime viikolla tuulahduksen superjahtien absoluuttiselta huipulta, kun Abu Dhabin kuningassukuun kuuluvan sheikin omistama Yas-jahti rantautui Helsingin Katajanokalle.

Tärkeimmät numerot tulivat jokaiselle uutisia seuranneelle tutuiksi: 141 metriä, 56 hyttiä ja 160 miljoonaa euroa. Ja kuusi mystistä hunnutettua nuorta naista H&M-ostoskasseineen.

Mielenkiintoisia lukemia kaikki, mutta ei niilläkään vielä aivan piikkipaikalle päästä. Maailman suurin superjahti on Azzam, joka on vahvistamattomien tietojen mukaan rekisteröity niin ikään Arabiemiraatteihin. Aluksella on mittaa peräti 180 metriä. Valmistues­saan vuonna 2013 se päihitti 17,5 metrillä oligarkki Roman Abramovichin Eclipse-aluksen.

Azzamista ei paljon muuta tiedetäkään, sieltä ei ole koskaan esimerkiksi julkaistu yhtään sisäkuvaa. Huhujen mukaan aluksessa olisi sviitit 50 vieraalle.

Azzamin on arvioitu maksaneen noin 535 miljoonaa euroa. Suunnilleen samanhintaiseksi on arvioitu vuonna 2015 rakennettu ja oligarkki Alisher Usmanovin omistama Dilbar, joka on painonsa puolesta maailman suurin yksityinen huvijahti.

Tarkemmin ajateltuna, oliko se ökyvene sittenkään ihan oikea sanavalinta Vesijärvellä seilaavista paateista puhuttaessa...

Jos 180 metrin Azzam-jahti tuotaisiin näille vesille, mahtuisi se pituutensa puolesta Vesijärveen sataman laituriin nykyisten järven puolella laiturissa olevien ravintolalaivojen paikalle. Wellamo-laivan käytössä olevalta puulaiturin kohdalta on matkaa Ruoriniemen suuntaan osoittavan betonilaiturin kärkeen noin 190 metriä.

Ajatuksena kieltämättä kutkuttava. Siinä paatin kylpyläosastolla lilluessa voisi aina kulloisenkin fiiliksen perusteella päättää, lähteäkö ostamaan torilta mansikoita helikopterilla vai menisikö sittenkin pienoissukellusveneellä katsomaan vesiurkunäytöstä.

Vaihtoehtoisesti voi tyytyä muutaman metrin lyhyem­pään jahtiin ja rakentaa vaikka yksityisen kaupunki­raitiotien (ks. sivu 10) satamasta torille. Käytettävissäni olevan lähdeaineiston perusteella näyttää karkeasti ­ottaen siltä, että maailmanluokan huvijahdin metrihinta on hieman yli tuhatkertainen kaupunkiraitiotiehen verrattuna.

Kyllä maailmassa rahaa on, enää pitäisi keksiä, miten sitä saadaan imuroitua edes vähän lisää näille nurkille.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme