Ämpärillinen

Jos sote-uudistus olisi mökkireissu

Puoli Suomea vetäytyy tulevana viikonloppuna mökkimaisemiin. Oheisessa tekstissä pohditaan, miten sieltä pääsee tarvittaessa kaupunkiin, asetelma on pohjimmiltaan samankaltainen kuin valtakunnallisessa sote-uudistuksessa. Kuva: Riitta Ketola

Suomeen lähdetään tekemään jälleen kerran sote-uudistusta nykyisen hallituksen voimin. Kuulemme jälleen aiheesta monenlaista keskustelua, joka menee aikaansa seuraavaltakin kansalaiselta helposti yli hilseen.

Siitä ei voi syyttää uutisten seuraajia. Koko aiheeseen liittyvä termistö ja kielenkäyttö on sellaista hallinnollisen byrokratian ilotulitusta, että kenelle tahansa normaalille ihmiselle tulee kiire kääntää sivua tai klikata lähintä katso kuvat -otsikkoa.

Se on sääli, koska kyse on äärimmäisen tärkeästä, meidän kaikkien elämään (ja kuolemaan) liittyvästä asiasta.

Niinpä yritän avata uudenlaisella, tähän vuodenaikaan sopivalla tavalla paria keskusteluissa usein vilisevää termiä.

Kyydin rahoittajat ihmettelisivät kerta toisensa jälkeen, miksi kyyti maksaa odotettua enemmän.

Kuvittele mielessäsi kesämökki idyllisissä maisemissa. Kesäillan edetessä mökin sisältä ja pihamaalta kuuluu mekkalaa, koska sinne on kokoontunut lapsuudesta asti tuttu kaveriporukka viettämään iltaa. Paikalle on tultu parin kimppakyydin voimin, mutta tässä vaiheessa kukaan ei ole enää ajokunnossa.

Joku saa idean, että olisi hienoa lähtemään jatkamaan iltaa Lahden keskustaan yökerhoon. Ehdotus saa kannatusta, koska mökillä olevat eväät on jo enimmäkseen nautittu.

Mökin isäntä Pena saa tehtäväkseen junailla kyydin mökiltä kaupunkiin tavalla tai toisella. Ihan sama miten, kunhan asia jotenkin hoituu. Penan kontolle tulee palvelun järjestämisvastuu.

Jotta Pena onnistuisi järjestämistehtävässään, tarvitsee hän palvelun tuottajan. Se voi olla selvin päin oleva naapurin isäntä, tuttu paikallinen taksikuski tai tarvittaes­sa vaikka Lahdesta asti tilattava tilauskyyti.

Lopuksi koko lystille tarvitaan rahoittaja. Mökkiporukka voi esimerkiksi sopia jakavansa kustannukset tasan tai sitten porukan rahamies kuittaa koko laskun.

Sote-uudistuksen tapauksessa on kyse hieman monimutkaisemmista järjestelyistä kuin mökkireissun kyytikuvioissa, mutta pohjimmiltaan asetelma on samanlainen.

Nykyisin Lahden seudulla ollaan tilanteessa, jossa sote-palveluiden lakisääteinen järjestämisvastuu on annettu alueen kuntien omistamalle hyvinvointikuntayhtymälle. Palveluiden tuottajat ovat myös suurelta osin kuntayhtymään kuuluvia yksiköitä, joita täydentämässä on käytetty myös yksityisiä palveluntuottajia ja järjestöjä.

Kunnat toimivat myös kyydin rahoittajina. Jos kyseessä olisi mökkireissu, kyydin rahoittajat ihmettelisivät kerta toisensa jälkeen, miksi kyyti maksaa odotettua enemmän. Niinpä maksajat haluaisivat perusteellisempaa tietoa kustannusten taustalla olevista yksityiskohdista, kuten kaluston ja reitin valinnasta.

Tietoa on kuitenkin mahdollista saada aikaisintaan puoli vuotta kyydin jälkeen, jos kunnolla vielä silloinkaan. Tätä on ollut pitkään alueen kuntien ja hyvinvointiyhtymän välinen arki, vaikkakin tilanne on tiettävästi viime aikoina parantunut.

Osa mökkeilijöistämme uskoo, että mahdollisimman laajalla ja vapaalla kilpailuttamisella saadaan aina paras ja kustannustehokkain vaihtoehto. Vanhaan toimintamalliin tykästyneet porukan jäsenet haluavat kuitenkin turvautua etupäässä tuttuun naapuriin isäntään, ja vasta toissijaisesti ulkopuolisiin taksikuskeihin, joiden he pelkäävät vetävän liiveihinsä kohtuuttoman isoja siivuja omiin taskuihinsa palveluksistaan.

Sote-keskustelussa näitä ulkopuolisia kuskeja on nimitetty muun muassa pörriäisiksi. Tätä nimitystä käyttävät haluavat turvautua vanhaan tuttuun kuskiin eli pitää julkisen sektorin roolin vahvana palvelujen tuotannossa.

Jotkut ovat vakaasti sitä mieltä, että yksinkertaisinta on antaa järjestäminen, rahoittaminen ja tuottaminen saman tahon hoidettavaksi, jotta turhalta keskinäiseltä väännöltä ja sähläilyltä vältytään. Toiset ovat vahvasti eri mieltä ja korostavat että ainakin tuottaminen ja järjestäminen täytyy pitää mahdollisimman kaukana toisistaan.

He pelkäävät, että muussa tapauk­sessa koko kyyti etenee epämääräisellä hinnoittelulla ja kuskien mielihalujen mukaan, ei asiakkaiden ja maksajien etujen mukaisesti. Sote-palveluista puhuttaessa kuuleekin varsinkin epävirallisissa puheenvuoroissa paljon kommentteja, jonka mukaa lääkärit ovat olleet liikaa kuskin paikalla, mikä on johtanut osaoptimointiin ja kustannusten karkaamiseen.

Perimmäisenä ongelmana on, että kenelläkään reissuun osallistuneista ei oikeasti olisi varaa maksaa kyydistä aiheutuneita kustannuksia.

Niinpä he tarttuvat hyvin toiveikkain mielin huhuihin, joiden mukaan perillä olisi odottamassa jonkun kyytiläisen isä, joka on valmis kuittaamaan kyydin kustannukset.

Näin käytännössä kävi hyvinvointiyhtymää perustettaessa, kun valtakunnallisen sote-uudistuksen odotettiin valmistuvan aikataulussaan. Jos kyyti kuitenkin viivästyy, maksaja saattaakin häipyä ainakin toistaiseksi pois paikalta ja kustannuksista on sittenkin selvittävä edelleen ihan itse. Tällaisen todellisuuden kanssa alueen kunnat joutuvat nyt tulemaan toimeen.

Tilanne alkaa tuskastuttaa kaikkein selvimmässä kunnossa olevia reissulaisia siinä määrin, että heikkona hetkenään he jo miettivät, tarttuisivatko sittenkin itse jälleen auton rattiin ja ajaisivat yksinään kaupunkiin. Tällaista pohdintaa on varmasti epävirallisesti käyty tälläkin alueella, vaikka hyvinvointiyhtymän omistajajoukko toistaiseksi vakuuttaa yhtenäisyyttään.

Kaikkein halvimmalla mökkiporukka pääsisi, jos se pystyisi sittenkin jättämään kaupunkireissun väliin. Jotta tämä olisi mahdollista, mökille olisi pitänyt varata riittävästi virikkeitä ja evästä jo hyvissä ajoin. Sote-keskustelussa tätä kutsutaan ennaltaehkäiseväksi työksi.

Riittävän ajoissa tehdyillä kevyillä toimilla saadaan lopulta aikaiseksi parempaa elämänlaatua ja halvempia kustannuksia. Kaikki tuon ymmärtävät, mutta tarvittavat toimet jäävät kerta toisensa jälkeen tekemättä, kun koko ajan on olevinaan niin kova rahapula ja kiire vielä isompien asioiden kanssa.

Kun kyytijärjestely toisensa jälkeen menee nurin, mökkiporukka lampsii lopulta lähimmän valtatien varrella olevan pysäkkitolpan luokse ja odottaa seuraava bussia.

Lopulta bussi tulee, kuski avaa oven ja huikkaa kyytiä odottaville: ”Meillä taitaa olla sama suunta!”

Porukka hyppää kyytiin, mutta kukaan ei uskalla olla ihan varma, viekö tämäkään kyyti perille asti.

Omalta osaltani jatkan tuon ja monen muun tilanteen analysointia pienen kesätauon jälkeen heinäkuun lopussa. Perinteiseen tapaan tämän sivun älyllinen taso nousee vuosittaiseen huippuunsa lähiviikkojen aikana, kun sivulla julkaistaan ristikoita.

Berg Tommi

Suosittelemme