Ämpärillinen
Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Demokratian kujanjuoksu

Vaalihulinaa Lahden torilla.

Torikadun pätkällä rivissä nököttävät telttakatokset voisivat olla metrilakun tai viipurin rinkeleiden myyntipisteitä. Näissä katoksissa asioivan ei kuitenkaan tarvitse raottaa ­kukkaroaan – tässä vaiheessa.

– Lukemista?

– Ei.

– Karkkia tai korvatulppia?

– Ei.

– No ei sitä aina kaikkea.

Ei mene näköjään tuotteet aina kaupaksi, vaikka niitä näennäisen maksutta jaetaankin.

Ilmaisia lounaita ei näissäkään kojuissa kuitenkaan ole. Kaikki mahdolliset tarjoilut ovat syöttejä ja sisäänheittotuotteita, joiden avulla kojuissa päivystävät kauppiaat yrittävät päästä varsinaiseen kaupankäyntiin. Himoittu kauppatavara, eduskuntavaalien ääni, on jokaisen täysi-ikäisen ohikulkijan hallussa.

Perinteisistä perinteisin kampanjoinnin muoto elää ja voi hyvin helmikuun pakkasviimassa.

Satunnainen markkinakävijä voi lähestyä kojukujaa eri taktiikoilla. Joku pyrkii määrätietoisesti eteenpäin ja kojujen ohi alussa raportoidun keskustelunpätkän hengessä.

Toinen vaihtoehto on kuitata osa päivän ravintotarpeesta ehdokkaiden piikkiin. Sopiva aloituspaikka on kojukujan pohjoispäässä, missä vihreiden asikkalalainen ehdokas Juha Tapiola tarjoilee poronkäristystä saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Tenon rantamaisemista kotoisin olevalla ehdokkaalla on kansansa kansallispuku päällä, mutta auton takakonttiin jääneelle Saamenmaan lipulle ei löytynyt torilta sopivaa lippusalkoa.

Kahvia ja karkkia useammankin puolueen tarjoamana, täyttävämpää jälkiruokaa kaipaava löytää muffinsseja pariltakin kojulta. Kaloreita on varmasti tarjolla enemmän kuin pääomasijoittajan tuottovaatimusten alla kärvistelevässä hoitolaitoksessa.

Vaikein ja eniten työtä vaativin vaihtoehto on yrittää löytää sen yhden ja ainoan äänen ansaitseva ehdokas. Moni kojuille eksynyt sitä kuitenkin yrittää.

Muun muassa patsas­asioi­den takia viime aikoina enemmän esillä ollut vasemmistoliiton ehdokas Elisa Lientola kuuntelee kansalaista, jonka mukaan kympin ottaminen rikkaalta ei tunnu ollenkaan samalla tavalla kuin tavalliselta ihmiseltä.

Kuinka ollakaan, sopivasti viereisellä kojulla päivystää Seppo Korhonen, joka ei päässyt vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaaksi, syytti asiasta suoranaisesti piirin puheenjohtajana toiminutta Lientolaa ja perusti lopulta vaaleihin Rehtiliike-nimisen kansanliikkeen, jonka ehdokkaana hän nyt on. Markkinapäivään mennessä liikkeen ehdokaslista on kasvanut kolmen henkilön suuruiseksi. Kojun taustalla on käsin tekstattu lakana, jonka mukaan ”mitä Esperi edellä, sitä sote perässä”.

Vanhustenhoito onkin yksi kojujen kuumia puheenaiheita. Vielä myöhemmin markkinapäivän aikana eduskunta käy aiheesta välikysymyskeskustelun, joka on poliittista teatteria tyylipuhtaimmillaan.

Kansalaiset saavat muun muassa ihmetelläkseen väittelyn, jossa puhutaan siitä, millaisten poliittisten käänteiden jälkeen ja keiden kannattamana Tampereella päädyttiin laskemaan hoitajamitoitusta 0,58 hoitajasta 0,57 hoitajaan. Sivujuonteena nähdään kokoomusnuorten masinoima saippuanlähetyskampanja ja sen yhtä pikainen peruutus anteeksipyyntöjen kera.

Yritä tuossa sitten äänestäjänä muodostaa järkevää kokonaiskuvaa asiasta, kun poliittisen kuohunnan painopiste siirtyy kymmenesosista sadasosiin.

Markkinapäivän jälkeen julkisuuteen tulee niitä desimaaleja, joista ehdokkaat ovat kaikkein eniten kiinnostuneet. Ylen tuoreimman gallupin mukaan kokoomuksen kannatuksesta on ropissut pois 2,3 prosenttiyksikköä ja kärkipaikkansa säilyttäneillä demareillakin miinusta on tullut edellisestä mittauksesta 1,1 prosenttiyksikköä. Kolmossijalla olevan pääministeripuolue keskustan kannatus on enää 15,6 prosenttia. Eniten syytä tyytyväisyyteen on perussuomalaisilla (+1,8) ja vihreillä (+1,0).

Kaikesta päätelleen lukemat ehtivät elää vielä moneen kertaan seuraavan parin kuukauden aikana. Tulevista vaaleista on ennustettu ilmastovaaleja, maahanmuuttovaaleja ja nyt viimeksi hoivavaaleja. Seuraavan parin kuukauden aikana ehdimme todennäköisesti nähdä vielä jonkun täysin uudenkin kohun aiheen, joka hallitsee vaalikeskusteluja.

Toimittajat, ehdokkaat ja dosentit voivat kaikessa rauhassa spekuloida vaalien teemoilla, mutta jokainen äänestäjä tekee ratkaisun tasan tarkkaan omilla perusteillaan, liittyy se sitten sote-uudistuksen kokonaisnäkemykseen tai torikojulla nautitun muffinssin makuun.

Syvällisempää äänestysratkaisua kypsytellessä satunnainen torikävijä ehtii vielä hyvin luoda ensimmäisiä mielikuvia vaikkapa ulkoisten seikkojen perusteella.

Satunnainen torikävijä törmää kojuilla myös erilaisiin kulkuneuvoihin. Perussuomalaisten Rami Lehdolla ja Maarit Tuomella on kojunsa luona punainen vespa. Kalastellaanko värivalinnalla demareiden kannattajia?

Massiivisemmalla kalustolla on liikkeellä Milla Bruneau (kok.), jonka tarrakuvilla teipattu matkailuauto on parkkeerattu toriparkin sisäänkäynnin viereen. Vastaavia matkailuautoviritelmiä on nähty vaalien isoja kampanjoita tekevillä ehdokkailla aiemminkin. Lähempänä vaaleja tulettekin mitä todennäköisimmin vielä näkemään torin ympäristössä pienimuotoiset Caravan-messut.

Bruneaun kampanjatiimi on näköjään valinnut asusteisiinsa keltaisen päävärin. Yhtenäinen värimaailma erottuu hyvin torikansan keskeltä, mutta aina noihin värivalintoihin liittyy omat riskinsä. Kysykää vaikka Ilkka Viljaselta ja Ville Skinnarilta (sd.). Olisi ollut mielenkiintoista nähdä herrojen ilmeet neljä vuotta sitten, kun he tajusivat, että molempien kampanjatiimeillä on kirkkaanoranssit untuvatoppatakit. Lopultahan Arkadianmäen saluunassa oli tilaa vain yhdelle oranssitakille.

Suurin osa viime viikon pakkasviimassakin päivystäneistä joutuu lopulta toteamaan, että ei riittänyt tällä kertaa, mutta tulipahan kuitenkin annettua oma panos suomalaisen demokratian eteen. Oltiin ehdokkaista ja heidän vaalilupauksistaan mitä mieltä tahansa, jo pelkkien lupausten antaminen perinteisellä tavalla käy kieltämättä työstä, joka useimmilta meistä jäisi tekemättä.

Paremmille tuntipalkoille pääsisi todennäköisesti metrilakukauppiaana. Niillä kojuilla tosin asiakaskin tietää paremmalla varmuudella, mitä lopulta saa.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme