Ämpärillinen
Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Arvauksista tiedolla johtamiseen

Meidät tunnetaan jo hämmästyttävän hyvin peukutustemme perusteella. Se voi olla kuitenkin vasta pintaraapaisu tulevasta kehityksestä, kun tekoäly ja geeniteknologia kehittyvät. Kuva: Juha Peurala

Tiedolla johtaminen ja tuotelähtöinen budjetti ovat nykyisen konsulttislangin muotitermejä, joihin myös lahtelaiset päättäjät on perehdytetty. Valtuutetut saivat viime syksyn seminaarissaan Pajulahdessa johdatuksen aiheeseen, kun konsultit kävivät esittelemässä heille ehdotuksiaan kaupungin uusista toimintatavoista.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että koko kaupungin iso budjetti pilkottaisiin yksittäisiksi tuotteiksi. Esimerkiksi yksittäinen viranomaispäätös tai aurattu katukilometri voi olla tuote, jolla on oma yksikköhintansa. Kun koko valtava ja monimutkainen kaupungin budjetti on tällä tavoin pilkottu osiin, talousarvion laadinta onnistuu periaatteessa yksinkertaisella laskutoimituksella: tarvittavien tuotteiden määrä kerrotaan niiden yksikköhinnalla.

Yksityisellä sektorilla tämäntyyppinen ajattelu on arkipäivää, mutta julkisella puolella vielä kaikkea muuta. Jotta uudistus onnistuisi oikeasti, tarvitaan vielä valtavasti uutta tietoa palveluiden todellisesta kysynnästä ja kustannuksista.

Jotkut valtuutetut tuntuivat vaikuttuneen ensimmäistä kertaa kuulemistaan ajatuksista. Omasta mielestäni esitys oli aivan liian puuduttava ja tylsän insinöörimäinen asian tärkeyteen ja mielenkiintoisuuteen nähden.

Jotkut valtuutetut tuntuivat vaikuttuneen ensimmäistä kertaa kuulemistaan ajatuksista.

Tiedolla johtaminen on viime kädessä paljon isompi asia kuin jokin kaupungin organisaation tai budjetointimenetelmien uudistus.

Ei ole sattumaa, että datan on sanottu olevan uusi öljy. Kyse on valtavasta megatrendistä, joka myllertää kansainvälistä talousjärjestelmää – ja viime kädessä koko ihmisenä olemisen perusteita.

Pari perustelua pateettiselta tuntuville sanoilleni.

Kenellekään ei ole enää salaisuus, että Googlen ja Facebookin kaltaiset datankäsittelyjätit tuntevat meidät läpikotaisin, jos annamme niille siihen mahdollisuuden.

Siitä huolimatta tarkempi asiaan liittyvä tutkimustieto jaksaa edelleen hätkähdyttää. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin Facebook tuntee käyttäjiensä persoonallisuuden piirteet sen perusteella, paljonko he olivat painaneet Facebookin tykkäys-nappulaa.

Jo kymmenen tykkäyksen jälkeen ohjelma tunsi henkilön persoonallisuuden paremmin kuin hänen työkaverinsa. 70 tykkäyksen analyysillä ohjelma peittosi ystävän tai kämppäkaverin arvion, 150 tyk-käyksellä saatiin jo perheenjäsentä tarkempi arvio ja 300 tykkäyksellä ohjelma ”tunsi” käyttäjän paremmin kuin hänen oma puolisonsa.

Tuossa puhutaan siis jo muutaman vuoden takaisesta tiedosta. Sen jälkeen nettikäyttäytymistämme tutkivat algoritmit ovat kehittyneet tietysti harppauksittain. Olemme jo hyvin lähellä tilannetta, joissa koneet tuntevat meidät paremmin kuin me itse. Monilta osin tuo on varmasti jo nyt todellisuutta.

Kyse on paljosta muusta kuin peukutusten analysoinnista. Kun yhdistämme tekoälyn ja geenitutkimuksen mahdollisuudet, edessä avautuu entistä huimempia näkymiä.

Syntymässä saamamme dna-koodi on yksi valtava datavarasto, jonka hyödyntämisessä ollaan vasta aivan alkumetreillä. Mitä kaikkea se tarkoittaisikaan, jos valtavilla laskentatehoilla varustetut koneet pystyisivät yhdistelemään eri ihmisten dna-tietoja, vertailemaan niitä kaikkiin mahdollisiin saatavilla oleviin tietokantoihin ja tekemään siltä pohjalta johtopäätöksiä älykkäitä algoritmeja hyödyntäen?

Kun pohjatietoa on riittävästi käytettävissä, koneet pystyvät kertomaan juuri meille sopivimmat vastaukset elämän suurin ja pieniin kysymyksiin. Kenet otan puolisokseni? Millaisia uravalintoja minun kannattaa tehdä? Minne asetun asumaan? Mieto vai tulinen? Laitetaanko pakasteet pieneen pussiin?

Tehokas datan hyödyntäminen avaa myös Lahden kaupungin tapaiselle toimijalle aivan uusia mahdollisuuksia.

Kuinka paljon paremmin pitkäaikaistyöttömyyden tai huumeongelman tapaisiin epäkohtiin voidaankaan puuttua, jos pystymme räätälöimään jokaiselle avun tarvitsijalle parhaat mahdolliset toimenpiteet? Tai positiivisempiin näkökulmiin mennäksemme: mitä jos löytäisimme täsmällisen tiedon avulla parhaan reseptin korkeasti koulutettujen ja isotuloisia veronmaksajien houkutteluun.

Ei enää arvuuttelua ja epämääräisiä kokeiluja toivotaan toivotaan -hengessä.

Täysin ongelmatonta tuo kehitys ei tietenkään ole, ei sinne päinkään, mutta se on oman tarinansa aihe.

Tiedolla johtaminen tarkoittaa joskus 5–10 vuoden kuluttua jotain ihan muuta kuin kukaan tuli ajatelleeksikaan viime syksyn valtuustoseminaarissa. Halusimme tai emme, se mikä nyt tuntuu yliampuvalta tieteisfantasialta, voi yllättävän pian olla todellisuutta.

Nousevia trendejä kannattaa haistella Lahdessakin mieluummin hyvissä ajoin, jotta muutokset eivät pääse yllättämään housut kintussa. Palaamme asiaan lehtemme sivuilla tässä hengessä vielä monta kertaa tämän vuoden aikana.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme