Kannanottoja ja kolumneja
Aatu
Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi

Korppikotka palasi nollapisteeseen

Ei sen taaskaan näin pitänyt mennä, kaikuu takaraivossa, kun Tomi Lämsän irtisanominen ja Petri Matikaisen palkkaaminen Pelicansin päävalmentajaksi on selviö.

Ei vain voi olla niin, että puhutaan pitkäjänteisyydestä ja jopa identiteetin rakentamisesta, mutta vajaata vuotta myöhemmin koko suunnitelma heitetään roskakoriin.

Manööveri oli Pelicansilta paluu pyrstö koipien välissä takaisin nollapisteeseen, ainoastaan hieman aiempaa köyhempänä. Uskoa Lämsän pitkän projektin riittävään onnistumiseen ei enää ollut jäljellä. Siitä kielivät jo kuluneen viikon aikana tulleet signaalit seuran johtoportaalta.

Tehtyyn virheeseen ei tietenkään kannata jäädä rypemään, mikäli Lämsän palkkaaminen silloisilla tiedoilla ja silloisessa tilanteessa virhe ylipäätään oli.

Siihen Pelicansin hallitus kuitenkin reagoi kiitettävän tehokkaasti.

Seuran johtoon ja hallitukseen sormi osoittaa siinä, että hattu ylipäätään on jälleen kourassa ja Pelicansin suunnan etsiminen näyttää lähinnä epätoivoiselta haravoinnilta.

- Katsomme eteenpäin ja haluamme muutosta, sanoi puheenjohtaja Pekka Ilmivalta lehtihaastattelussa. Radiossa hän perusteli, että Matikainen ja Pasi Nurminen tuovat identiteettiä ja lahtelaista jääkiekkoa.

Eteenpäin katsominen kuulostaa ylevältä, mutta onko syytä unohtaa kaikkea mennyttäkään? Virheitä tehdään opittaviksi, ei unohdettaviksi.

Perustellusti voi kyseenalaistaa, näkyykö johtoportaan horisontissa kunnollista kuvaa Lämsän, Matikaisen tai kenen tahansa valmentajan edustamasta jääkiekosta ja sen sopivuudesta Pelicansiin.

Kovatkin päätökset tehdään kuitenkin yleisön, yhteistyökumppaneiden ynnä median ristipaineessa. Ja niiden muisti on lyhyt, kun hopeatarjottimella houkuttelee pikavoitto, eli Matikaisen johdolla mahdollisesti saavutettava menestys.

Uuteen päävalmentajaan kannattaa investoida, sillä jo pari voittoa harjoitusotteluissa pyyhkii edellisen kauden tervat höyhenistä.

Monesta muusta itseään etsivästä seuraorganisaatiosta Pelicans eroaa plusmerkkisesti siinä, että suunnitelma B on usein kovan luokan peliliike. Pikahälytyksellä hätiin on kutsuttu Aravirta, (Jalonen), Suikkanen ja Matikainen.

Pelicansissa ongelmia ei korvata uudella ongelmalla, vaan ratkaisulla. Se pitää pelikaanin siivillään.

Pelicansin pitäisikin ehkä lopettaa koko identiteetin pakkoluominen ja antaa sen muodostua itsestään. Onhan jo tavaksi tullut, että Pelicans lentää toisinaan vailla päämäärää, mutta heti kun se aistii tilaisuutensa koittaneen, tarraa se kiinni saaliiseen kuin nälkäinen korppikotka.

Kiitettävän usein saalis on yksi valmentajamarkkinoiden kuumimmista nimistä, ja siihen satsaaminen on seurajohdon tärkeimpiä ja viisaimpia päätöksiä.

Voisiko Pelicans olla se, joka antaa muiden seurojen koulia nuoret valmentajat liigakehiin ja odottelee itse taivaalla vain ilmaista riistaa?

Sen voi olla edessä jo vaikka vuoden sisällä, mikäli Matikainen tekee HIFK:n tavoin myös Pelicansille KHL-oharit.

Tosin onhan meillä silloin Nupe, ehkä.

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi
@

Suosittelemme