Lemmenlatu-elokuvasta jää pysyvä jälki lahtelaisuuteen

Lahdessa tehdään taas historiaa. Maanantaina ensi-iltansa saanut Lemmenlatu on tiettävästi Suomen ensimmäinen tämän mittaluokan elokuva, joka käsittelee yhden kaupungin menneisyyttä.

Kaksituntinen dokumentti pyrkii summaamaan kaupungin tärkeimmät vaiheet, henkilöt ja tapahtumat vuodesta 1905 alkaen. Asiaa olisi paljon, ja kaiken mahduttaminen mukaan on sula mahdottomuus, mutta työryhmä pyrki tekemään parhaansa.

- Saimme ihmisiltä yli neljäkymmentä sukutarinaa ja muuta perimätietoa. Aika monta niistä saatiin mukaan, mutta ei tietenkään kaikkia, ohjaaja Tertta Saarikko harmittelee runsauden pulaa.

Juuri yleisön osallistaminen ja laaja vapaaehtoisten joukko oli tällaisessa dokumenttiprojektissa uutta. Irrallisista kotikokoelmista saatiin koottua mittava arkisto kuvia ja videoita hyödynnettäväksi tulevaisuudessakin.

En tiennyt historiasta paljoa, vasta elokuvan myötä se on avautunut. Ohjaaja Tertta Saarikko

- Välttämättä en enää lähtisi näin isoon työhön uudestaan, mutta toisaalta on antoisaa jättää nykyisille ja kaupunkiin muuttaville lahtelaisille tällainen teos, kuvaaja ja elokuvaidean isä Keijo Skippari toteaa.

- - -

Lahden yli satavuotista historiaa paketoidessaan elokuva hyppii väistämättä hieman laidasta laitaan. Käsitellyksi tulee sekä vankkaa mustavalkoista historiaa että nykypäivän pop-kulttuuria, niin ylvästä hiihtoperinnettä kuin kieltolain pontikkahuumoriakin.

Aluksi parrasvaloihin nostetaan ansaitusti yrittäjä ja hovineuvos August Fellman (1839-1912), jolla oli iso rooli kylän muuttumisessa kaupungiksi.

- Hän oli kaupungin merkittävin liikemies, ja oli mukana kansakoulun, yhteiskoulun ja kansanopiston perustamisessa. Lisäksi hän luovutti maitaan käyttöön, Skippari kertaa ansioita, joita arjessa vilahtelevan sukunimen taakse kätkeytyy.

Osittain dramatisoidun elokuvan koossa pitävä voima on Villa Rauhalaan juhla-aterialle kokoontuva Lahtisen suku, jonka jäsenet pohtivat Lahtea ja lahtelaisuutta eri sukupolvien näkökulmista.

Perhettä esittävät Ainopuiston teatterin näyttelijät. Lisäksi eri aiheiden kertojina toimii tunnettuja lahtelaisia ja omien alojensa asiantuntijoita.

- - -

Tertta Saarikolle rakkain aihe elokuvassa on Sibeliustalo, jonka toteutumisessa hänen edesmennyt puolisonsa Jouko Skinnari oli vahvassa roolissa.

- Mielestäni Sibeliustalo on parasta mitä Lahdelle on viime aikoina tapahtunut.

Helsinkiläistaustainen Saarikko kotiutui Lahteen 90-luvun alussa.

- En tiennyt historiasta paljoa, vasta elokuvan myötä se on avautunut, ja avautuu varmasti monelle muullekin.

Keijo Skipparin sydän sykkii puolestaan Hennalalle, jossa hän teki pitkän päivätyönsä varuskunnassa.

- Elokuvan hieno lopetus on rakennettu Hennalan lakkauttamisesta.

- - -

Elokuvan on tuottanut Päijät-Hämeen elokuvakeskus. Skipparin mukaan Lemmenlatu tehtiin edullisesti, noin 30 000 euron budjetilla. Hän kiittelee erityisesti kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran ja Lahden kaupungin vahvaa henkistä ja taloudellista tukea.

Lemmenlatua esitetään Kino Iiriksessä vuodenvaihteen yli niin kauan kuin suosiota riittää. Tekijät toivovat ja uskovat, että elokuvasta muodostuu jokavuotinen lahtelainen perinne, vähän kuin oma Tuntematon Sotilas.

Jatkossa Lemmenlatu on nähtävillä vuosittain marraskuussa Lahden kaupungin syntymäpäivien aikaan.

- Paikalliset asiat kiinnostavat. Oma kotikaupunki on ihmisille rakas asia, Skippari kiteyttää.

Elokuvan näytöksiin on vapaa pääsy ja 12 vuoden ikäraja.

Lemmenlatu-elokuva

Näytökset Kino Iiriksessä (Saimaankatu 12) tällä viikolla: keskiviikkona torstaina 21.12. klo 19, perjantaina 22.12. klo 10 ja lauantaina 23.12. klo 11.

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme