Mikko Perttula juoksi 108 maratonia vuodessa

Mikko Perttula on juossut tänä vuonna yli sata maratonia ja kaikkiaan 367. Turhaan hän ei juokse eikä pue juoksukamppeita päälleen, joten juoksukuvaa hänestä saa vain kilpaillessa.

Hämeenkoskelainen Mikko Perttula juoksi menneenä vuonna 108 maratonia ja ultramatkaa, viimeisen jouluaattona Helsingin Paloheinässä sijoittuen kolmanneksi ajalla 3.57. Hän on seitsemäs suomalainen, joka on juossut sata maratonia vuodessa. Tavoite oli 108, koska silloin juoksuja tulee kaksi joka ikävuodelle.

300 maratonia juosseiden maailmanlistalle hän pääsi viime kesänä, sijoitus on hiukan yli 500 kohdalla.

- Avaruudessa on käynyt saman verran väkeä kuin juossut yli 300 maratonia, mainitsee Perttula.

Perttulalla on täynnä 367 maratonia tai sitä pidempää matkaa. Hän on ollut nopein 33 maratonilla ja voittanut viisi maratonia peräkkäisinä päivinä. Parhaimmillaan hän on juossut samana viikonloppuna kolme maratonia, perjantaina yhden ja lauantaina kaksi. Paras aika tuli vieläpä viimeisellä maratonilla.

Sadan kilsan jälkeen alkoi väsyttää, jaksoin vain maratonin sen päälle.

Harjoittelemaan Perttula ei ehdi, eikä hän turhaan vedä juoksukamppeita päälleen. Perttula ei myöskään käytä urheilujuomia tai palautusjuomia.

- Juoksun aikana juon vain sokerimehua ja vettä. Joskus on unohtunut mehua ottaa mukaan ja jouduin ottamaan urheilujuomia tankkauspisteestä. En myöskään syö juoksun aikana mitään, paitsi 24 tunnin juoksulla.

Syöminen on joskus ongelma, jos juoksuja on useita lyhyellä aikaa.

- Juoksun jälkeen menen ekana nukkumaan ja syön vasta herättyäni. Nukkuminen on tärkeämpää, kertoo Perttula.

- - -

Vuonna 2017 Perttula ei juossut tasaisesti. Toukokuussa tuli vain yksi juoksu, sadan kilometrin.

- Sen jälkeen pidän aina tauon. Sitten kun rupesin laskemaan, että sata maratonia on mahdollista, juoksin esimerkiksi Tampereella kaksi maratonia sadan kilometrin sijasta. Se on ihan eri asia.

Eniten pitkän matkan juoksuja kertyi heinäkuussa, jolloin hän osallistui Suomi 100-teemalla juostuun Nuorgam-Helsinki -juoksuun. 1 390 kilometrin matkaan käytettiin 30 päivää. Lyhinkin päivämatka oli maratonin mittainen ja pisin 56 kilometriä. Matka päättyi Helsingin Senaatintorille.

- Meillä oli säiden suhteen hyvä tuuri, koko matkalla satoi vain parina-kolmena päivänä. 20 päivänä 30:stä olin nopein.

Perttula löytää juoksuvihkostaan useamman 3.30-alkuisen ajan. Vuoden nopein aika on 3.31.59.

- 24 tunnin juoksussa toukokuussa tuli elämäni huonoin tulos, 143 kilometriä. Sadan kilsan jälkeen alkoi väsyttää, jaksoin vain maratonin sen päälle, toteaa Perttula.

24 tunnin juoksussa Perttulan ennätys on 186 kilometriä.

Joskus juostessa keskustellaan, kaverin Etelä-Afrikan reissuraportti hidastaa vauhtia. Yleensä kuitenkin puheenaiheena on juoksu. Sääkin on välillä vaikuttanut vauhtiin.

- Joulukuun 12. päivä Helsingissä oli kylmä sade ja liukasta. Ensimmäisen kierroksen jälkeen vaihdon nastakengät, joilla menin kaksi kierrosta. Kengät olivat läpimärät, joten vaihdoin tavalliset nahkakengät jalkaan, niillä menin kolme kierrosta. Sitten oli sukatkin jo ihan märät. Vaihdoin toiset lenkkarit jalkaan ja poikkesin ostamaan sukat. Samalla join kahvit, kertoo Perttula.

Kello juoksi koko ajan.

- Vastedes otan kumisaappaat mukaan, toteaa Perttula.

- - -

Jalat pysyvät märkänäkin lämpiminä juostessa, eikä Perttulalla tule jalat edes kipeäksi juoksusta. Kädet sen sijaan jäätyvät. Hänellä onkin kahdet hanskat ja lämmitin niiden välissä.

- Jalat ovat kestäneet yllättävän hyvin. Takareidet ovat joskus kipeät, mutta ne ovat vain lihaskipuja. Luut ja nivelet ovat kunnossa, toteaa Perttula.

Ultrajuoksijoilla luut usein haurastuvat rasituksesta ja esimerkiksi reisiluu saattaa murtua.

Ensi vuonna Perttula aikoo pudottaa juoksujen määrän puoleen. Siltikin juoksua kertyy reilusti yli 2 000 kilometriä.

Ensimmäisen maratoninsa Perttula juoksi vuonna 1999. Sitä varten hän harjoitteli monta vuotta. Aluksi nilkat kipeytyivät jo parin kilometrin lenkistä.

- Enää muutamaan vuoteen ei ole tullut ”muuria” reilun 30 kilometrin kohdalla. Paremminkin ajattelen, että nyt on enää kymmenen kilometriä jäljellä. Olen juossut jopa loppukirin, jos näyttää siltä, että aika voisi mennä alle neljän tunnin, kertoo Perttula.

Sari Mustjoki

Jaa artikkeli

Suosittelemme