"Lelu" on organisaation tärkein puolustaja

Kirjoittaja uskoo, että mikäli Janne Laukkanen onnistuu päävalmentajan rekrytoinnissa, ratkeavat Pelicansin ruohonjuuritason kysymykset kuin itsestään. Kuva: Juha Peurala

Paljon tapahtui Pelicansin parissa tällä viikolla. Petri Matikainen laittoi pisteen spekulaatioille, päävalmentaja ei jatka seurassa enää kevään jälkeen kolmivuotisen sopimuksen umpeuduttua.

Pelaajapuolella suurin ja odotetuin uutinen taasen oli tshekkipuolustaja Libor Sulakin saapuminen vihdoin Lahteen NHL-leiriltä. Ennusmerkit povaavat, että tässä voi olla Pelicansille käänteen tekevä pelaaja ja valovoimainen tähti koko SM-Liigaan, mutta vasta aika sen näyttää.

Jordan Rowley ja Vadim Pereskokov käyttivät oman etsikkoaikansa hyvin, ja vakuuttivat valmennus- ja seurajohdon tryout-jaksoillaan. Molemmat jatkavat Pelicansissa kauden loppuun, ja Pereskokovin sopimuksessa on optio ensi kaudesta. Elokuun alun jälkeen joukkue on vahvistunut pätevällä ”täydennysviisikolla”, kun myös Borna Rendulic ja toistaiseksi alavireisesti esiintynyt Joel Mustonen lasketaan mukaan.

- - -

Oikeanlainen systeemi ja toimintakulttuuri ovat paljon muutakin kuin kentällä nähtävä pelitapa.

Viikolla varmistui myös, että Vili Sopanen puolestaan pelaa loppukauden Helsingin IFK:ssa. Moni olisi kaivannut tehohyökkääjälle jatkoa Lahdessa, mutta järkisyyt muistaen sille vaihtoehdolle ei jäänyt suurta sijaa. Pelicansin pelaajabudjetin on ilmoitettu olevan täynnä, Sopanen itse halusi maisemanvaihdosta tässä vaiheessa uraa, eikä hän taitavuudestaan huolimatta ehkä olisi se kaikkein sopivin pelaaja Pelicansin nykyiseen pelitapaan.

Lahtelaisittain parasta tietenkin olisi ollut, mikäli Sopanen olisi siirtynyt ulkomaille, eikä Helsinkiin. Se jääkiekkobusineksessa on nurinkurista, että mitä enemmän tällaisia karvaita ”loikkauksia” tapahtuu, sitä paremmin seuralla usein menee. Kun hyviä pelaajia saadaan kasvatettua maailmalle, tulee ennen pitkää myös hyviä paluumuuttajia takaisin Lahteen.

- - -

Kaikkia tässä edellä mainittuja kuvioita taustalla junailee urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen. Laukkasesta on välillä vaikea sanoa onko mies lintu vai kala, mutta vähitellen hänen ja johtamansa tarkkailijaryhmän urheilulliset näytöt alkavat olla Liigan ja etenkin Pelicansin mittapuulla erittäin korkeaa luokkaa.

Pelaajahankinnoissa on kahdessa vuodessa tapahtunut massiivinen ryhtiliike.

Matikaisen lähtiessä eteen lyödään nyt se totaalinen haaste. Kuka on Pelicansille oikea päävalmentaja seuraaviksi vuosiksi? Pelicansin raskas menneisyyden taakka on se, että hyviä aikakausia (Eloranta, Aravirta, Suikkanen) on poikkeuksetta seurannut totaalinen romahdus. Hyvän jatkumoa ei ole päässyt syntymään.

Matikaisen ja Nurmisen toimesta seuraan on rakennettu oikeanlainen systeemi ja toimintakulttuuri, jotka ovat paljon muutakin kuin kentällä nähtävä pelitapa. Uuden päävalmentajan, tai valmennustiimin, pitäisi siis pystyä täyttämään isot saappaat teknisessä, taktisessa, henkisessä ja fyysisessä osaamisessa.

Mitä tekee Pasi Nurminen? Kohdistuuko valinta voimakkaimmin huhuissa pyörivään Ville Niemiseen? Pelicansissa Niemisen kaltaiset kokemattomat (Niemisellä kolmen vuoden kokemus) valmentajat ovat epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen, ja se riski on nytkin olemassa.

- - -

Paljon on nyt Laukkasen vastuulla puolustaa Pelicansin saavutettuja asemia ja joukkueen sisälle kehkeytynyttä identiteettiä, eikä aikaa ja valmentajavaihtoehtoja ole loputtomasti. Päävalmentaja olisi lyötävä lukkoon, jotta ensi kauden pelaajaneuvottelut etenisivät.

Toinen iso työsarka Laukkasella on päijäthämäläisen juniorikasvatuksen kehittäminen. Tämän tason kysymysten äärellä esimerkiksi Mustosen maalintekovaikeudet ja Sopasen siirtyminen kilpailijaleiriin ovat pienen pieniä, pikkuruisia asioita. Ruohonjuuritason pulmat kyllä ratkeavat kuin itsestään, jos seuran toiminta on ylhäältä lähtien kunnossa.

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme