Kunnat vaikeuksissa - vastuu liikuntarakentamisesta yhä useammin seuroilla

Orimattilaan valmistuu syksyn aikana yksityinen jalkapallohalli, jonka rahoittaa yrittäjä Jukka Nikula (kuvassa). Seurojen ja yksityisten rahoittajien rooli urheilurakentamisessa on kasvamassa, kun kunnat ja kaupungit ovat vaikeuksissa. Kuva: Leevi Vähälä

Vaatimustason nousu ja moninaiset tarpeet tuottavat kunnille vaikeuksia liikuntapaikkojen rakentamisessa, selviää Olympiakomitean ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tekemästä tuoreesta selvityksestä.

Hankkeessa kerättiin tilannearvioita urheilun ja liikunnan olosuhteista urheiluseuroilta, lajiliitoilta, urheiluakatemioilta sekä maakuntien keskuskaupunkien liikuntajohdolta. Selvitys nostaa esiin organisoidun urheilun olosuhteiden monimuotoistuneen ja ongelmallisen tilanteen.

- Perinteinen liikuntalakiin pohjautuva työnjako, jossa kunnat ovat olosuhteiden luojia ja seurat toiminnan toteuttajia, ei ole koskaan ollut totta. Nyt tilanne on muuttunut entistä kirjavammaksi. Yhä useammassa lajissa olosuhdetarpeita on lähdetty ratkomaan seuravetoisesti tai erilaisin kumppanuushankkein, kuvailee tilannetta erityisasiantuntija Jan Norra Olympiakomiteasta.

- - -

Kuntalaisten ja seurojen kuulemisessa olisi vielä paljon parannettavaa. Mauri Peltovuori Opetus- ja Kulttuuriministeriöstä

Yli 900 urheiluseuran vastauksista koostuneen kyselyn perusteella vain puolet seuroista toimii pelkästään kunnallisissa tiloissa. Itse omistettuja tai hallinnoituja harjoitustiloja oli jo lähes neljäsosalla seuroista.

Yleisintä omissa liikuntatiloissa urheileminen on erityisiä olosuhteita vaativissa lajeissa, kuten esimerkiksi ampumaurheilussa, moottoriurheilussa ja kamppailulajeissa, mutta myös jalkapallossa ja jääkiekossa seurojen omat harjoitustilat ovat muuttuneet jo tyypillisiksi.

Pääosa urheiluseuroista oli selvityksen perusteella varsin tyytyväisiä omaan olosuhdetilanteensa. Heikoksi tai erittäin huonoksi tilanteensa arvioi 30 % vastanneista seuroista.

- - -

Kaupunkikyselyn perusteella kuntatalouden ongelmat eivät ole merkittävästi vaikuttaneet liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon suunnattuihin taloudellisiin panostuksiin. Vain yhdessä kaupungissa arvioitiin panostusten vähentyneen edeltävän neljän vuoden aikana. Myös tulevaa neljää vuotta ennakoitiin varsin positiivisesti lähes kaikissa kaupungeissa.

Kunnat näkevät liikuntaolosuhteiden luomisen edelleen tärkeäksi ja sote-uudistus tulee korostamaan merkitystä. Toiveiden tynnyri kunnille omatoimisen liikkumisen, seuratoiminnan ja huippu-urheilun kehittämistoiveiden osalta on kuitenkin kasvanut erittäin suureksi.

- Urheilussa kunnille haasteita tuottaa erityisesti yleinen vaatimustason nousu. Laadukas tekeminen edellyttää useimmissa lajeissa harjoitustilojen ja -vuorojen, ympärivuotisuuden sekä tasokkaiden tapahtumaolosuhteiden lisäämistä. Yhtälö on erittäin haasteellinen, eikä ratkea kuin aiempaa paremmalla yhteistyöllä ja maltillisella asenteella. Kuntien syyllistäminen ei vie asioita eteenpäin, toteaa Norra.

Lajiliittokyselyn perusteella noin kolmasosalla liitoista akuuteimmat olosuhdeongelmat liittyivät seurojen harjoitustilojen puutteeseen, ja noin kolmasosalla huippu-urheilun olosuhdekysymyksiin.

- - -

Ylitarkastaja Mauri Peltovuori Opetus- ja Kulttuuriministeriöstä patistaa liittoja sekä kuntia pohditumpaan kehitystyöhön. Suomessa on kansainvälisesti tarkastellen kattava ja monipuolinen liikuntapaikkaverkosto, mutta myös isoja kehittämishaasteita esimerkiksi paikkojen korjaamisen näkökulmasta.

- Olosuhdetyön tietopohjassa ja suunnitelmallisuudessa, sekä kuntalaisten ja seurojen kuulemisessa olisi vielä paljon parannettavaa. Ilman näitä ei synny järkevää keskustelua, joilla olosuhdeongelmia voidaan paikallisesti tai valtakunnallisesti ratkaista. Tällainen ajattelu on myös uuden liikuntalain taustalla, Peltovuori sanoo.

Jaa artikkeli

Suosittelemme