Kolumni: Urheilustakin on helppo karsia, jos kaupunki ei näe sen hyötyä

Vaikeina aikoina moni asia on taloudellisen leikkurin alla. Urheilulla ja liikunnalla olisi kuitenkin takanaan vankkoja perusteitakin, miksi niihin kannattaisi satsata. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahti on ainakin maineensa puolesta urheilukaupunki, mutta minkälainen merkitys urheilulla loppujen lopuksi on Lahdelle? Kuinka paljon esimerkiksi Pelicansia, FC Lahtea ja Lahti Basketballia tarvitaan kaupungin arjessa ja olemassaolossa? Entä Hiihtoseuraa tai Ahkeraa?

No vastaushan riippuu vastaajasta. Kolumnia lukemaan hakeutunut urheiluihminen luultavasti hymähtää, että hölmöjä kyselet. Että seuroilla on valtava merkitys kaupungin edustajina, markkinoijina ja vapaa-ajan viihteenä, ynnä ihmisten fyysisenä ja henkisenä liikuttajana.

Joku toinen sivulle sattumalta osunut taas saattaa todeta, että jatkuisi elämä vallan hyvin ilmankin. Kohdatkoon kukin urheilunsa niin painavasti tai kevyesti kuin tahtoo, mutta eihän ikiaikainen urheilun tarve mihinkään häviä. Siksi vähän huolettaa, miten urheilukaupunki urheiluaan kohtelee.

- - -

Vähän huolettaa, miten Lahti urheiluaan kohtelee.

Ilman urheilua esimerkiksi kaupungin ja valtion varoja voitaisiin varmaan ohjata johonkin kirjaimellisesti elintärkeään asiaan. Raha oli ja on iso puheenaihe hiihdon MM-kisoissa, rahasta puhuttiin Suurhallin suurremontissa, ja se tulee olemaan kissana pöydällä myös esimerkiksi uuden uimahallin ja Kisapuiston stadionin käsittelyssä.

Lahden kaupungilla on edessään sellainen jättimäinen urheilu- ja liikuntarakentamisen suma, että riittääkö 30 miljoonaa euroa? Jalkapallo ja vesiliikunta tarvitsevat oman pyhättönsä, jääurheilu kaipaa tekojäärataa ja suosiotaan alati kasvattavat sisäpalloilulajit pursuavat yli harjoituskentiltään. Moottoriurheilu on menettämässä Pippon ratansa eteläisen kehätien alle, ja mitä tapahtuu hurjalla käytöllä oleville Patomäen jalkapallokentille, jotka jäävät juuri kehätien kohdalle?

- - -

Itse asiassa lähinnä talviurheilun puitteet ovat Lahdessa viimeisen päälle kunnossa. Moneen vastaavaan kaupunkiin verrattuna hiihdon ja mäkihypyn olosuhteet ovat nielleet julkiselta sektorilta paljon rahaa, mikä on ainakin välillisesti pois muulta urheilulta.

Talvilajien ylläpidolle on kuitenkin suosionsa ja MM-kisojen myötä perusteet, se kannattaa muistaa. Lahden seutu hyötyi kisoista monin tavoin, ja hyötynee jatkossakin, kun Lahteen voidaan tuoda hiihdon, yhdistetyn, mäkihypyn, ampumahiihdon, ehkä jopa alppihiihdon ja lumilautailun kilpailuja.

Esimerkiksi Kisapuiston stadionin ja uuden uimahallin tuottavuus olisi enemmän välillistä ja vaikeammin mitattavaa. Silti olisi ehdottoman oleellista keskustella siitä, onko urheiluhankkeet kannattavaa toteuttaa edullisimmalla ja riisutuimmalla mahdollisella tavalla? Lähinnä sitähän Kisapuiston kohdalla on viime ajat pyöritelty, eikä uimahallin osaltakaan ole nähty metsää puilta. Pienin pakollinen investointi rajaa isoja mahdollisuuksia ulos heti kättelyssä.

- - -

Jos jostain julkista päätöksentekoa voi soimata, niin juuri tästä, että liikuntapaikat nähdään kertaluontoisena menoeränä, eikä 30-50 vuoden sijoituksena kansanterveyteen, kaupungin markkinointiin ja elinvoimaan, eli lopulta jopa tuottavuuteen.

Ympyrä sulkeutuu siis näkemykseen urheilun tarpeellisuudesta. Kun Lahden urheiluhankkeiden sumaa lähdetään purkamaan, on suunnitelmista helppo säästää ja karsia, ellei näe niiden pitkäkestoisia hyötyjä, vaan ainoastaan hetkelliset haitat.

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme