Kolumni: MM-hiihtojen viipyilevä, kitkeräkin jälkimaku

Onnistuneiden hiihdon MM-kisojen yhteydessä nurinaa aiheuttivat lähinnä ulkomailta tuotu kisavesi ja maskotin puuttuminen. Hiihtoliiton kärsimät tappiot ja Lahti Eventsin epäselvä taloudellinen tilanne ovat kuitenkin tahrimassa kisojen jälkimakua. Kuva: Katja Luoma

Olivatko Lahden MM-hiihdot tälläkin kertaa sisältä mätää teatteria? Toteutuiko sittenkin jokin epäonnistuminen, jota piti kaikin keinoin välttää?

Valitettavasti näitä kysymyksiä ei voi enää sivuuttaa nyt kun kisojen 1,6 miljoonan tappiollinen tulos on julkistettu, ja taustayhtiö Lahti Eventsin toimintaa on arvioitu.

Nauttimisen hetkellä helmi-maaliskuussa kisat maistuivat erinomaisen hedelmäisiltä, mutta näin jälkikäteen pienellä viiveellä aika moneen suuhun on noussut kitkerä jälkimaku. Siitäkin huolimatta, että näin ei yksinkertaisesti edellisen katastrofin jälkeen pitänyt käydä, vaan kisat piti vietävän läpi kieli keskellä suuta.

- - -

On aika veteen piirretty viiva, missä menee raja hallitun riskinoton ja holtittoman törsäämisen välillä.

Talouden numerot ovat kertoneet, että yleisesti ottaen Lahden kaupunki, talousalue ja Lahden Hiihtoseura pääsivät kisoista voitolle, kun taas Suomen Hiihtoliitto jäi sopimuksissa määrätyn vastuunjaon myötä kärsijäksi. Palaneen käryä on kuitenkin alkanut nousta Lahti Eventsin suunnalta, ja se taas tietää huonoa myös Lahden kaupungille ja asukkaille.

Ensi alkuun on kuitenkin hyvä vetää hieman henkeä ja painaa jarrua. Edes näinä Terrafamen ja Juha Sipilän aikoina asiat eivät ole niin mustavalkoisia, että pukumiehet aina kähmisivät veronmaksajien rahat omiin taskuihinsa.

Lahden MM-kisoista oli määrä rakentaa jos ei pröystäilevät, niin kuitenkin hienot ja uskottavat, ja samalla päivittää iänikuinen kisakonsepti nykyaikaan. Agendana oli myös peitellä vuoden 2001 muistot uusien alle. Ja toisaalta haastetta lisäsi mäkihypyn ja osin yhdistetynkin huonot urheilumenestys, josta ei enää saatu minkäänlaista vetoapua lipunmyyntiin.

Tämä kaikki tarkoitti MM-kisojen järjestämisen kannalta sitä, että urheilujuhlaa ei voi rakentaa rautalangasta, vaan on oltava valmis myös satsaamaan taloudellisesti paitsi itse urheiluun että oheispalveluihin. (Ja jos talous oli menossa pieleen, olisi ollut itsemurhaa julistaa sitä jo ennen kisoja.)

- - -

On siis aika veteen piirretty viiva, missä menee raja hallitun riskinoton ja holtittoman törsäämisen välillä, mutta asioita on syytä tutkia kriittisesti, mikäli Lahti Events Oy:tä kohtaan esitetyt väitteet lipunmyyntituottojen ja työntekijöille maksettujen palkkojen epäselvyyksistä yhtiön kirjanpidossa pitävät paikkansa.

Joidenkin arvioiden mukaan kisaorganisaation henkilöstökulut vuodelta 2016 ovat olleet yli miljoona, jopa 1,5 miljoonaa euroa. Toisaalta kisojen pääsihteeri ja Eventsin toimitusjohtaja Janne Leskinen sanoo, että kulut olivat pienemmät kuin edellisissä kisoissa Falunissa.

Joka tapauksessa Hiihtoliitto ajautui kisojen myötä pahaan talouskurimukseen, ja mikäli myös Lahti Events on ajettu karille, ei kisojen järjestelyistä kokonaisuutena voi sittenkään antaa puhtaita papereita, vaikka urheilutapahtumana kisat onnistuivatkin yli odotusten.

Lisäksi kun eri tahot ovat kisojen yhteydessä riidelleet taloudellisista seikoista, on mielenkiintoista se, että Lahti Eventsin hallituksessa istuu henkilöitä niin Lahden kaupungin (Juha Rostedt), Lahden Hiihtoseuran (Juha Viljamaa) kuin Suomen Hiihtoliitonkin (Mika Kulmala) puolelta. Onko taustalla jotakin enemmän kuin julkistettu "virallinen" 1,6 miljoonan euron tappiollinen tulos?

- - -

Kisojen perkaaminen vaatii vielä lisätietoja tilinpäätöksistä, mutta lähes epäuskoisen suuri sääli on, mikäli näistäkin kisoista jää seuraajansa kannettavaksi epäonnistumisen perintö.

Dopingin lisäksi vastuuton taloudenhoito on se vihonviimeinen vitsaus, jota suomalainen urheilu tässä maailman ajassa kaipaa.

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme