Kolumni: Veikkausliigan monttubileet

Nykyisessä kevätkunnossaan Lahden stadionin nurmi on täynnä monttuja jo alkulämmittelyjen jälkeen ottelun alkaessa. Pian Kisapuistossa on Suomen hulppein harjoituskenttä valoineen, aurinkokatsomoineen ja tekonurmineen. Kuva: Katja Luoma

Tämä voi kuulostaa vähän hassultakin, mutta kyllä minun mielestäni Veikkausliiga ja suomalainen jalkapallo ihan aidosti ansaitsisivat enemmän kuin pelaamisen Lahden stadionin paskatunkiolla.

Tarkoitan nyt sitä moukarikuulien laskeutumisalustaa juoksuratojen keskellä.

Ei tässä kurjuudessa mitään uutta ole, en minä sitä sano. Kelvottomia pelialustoja on päivitelty kevään pääpuheenaiheena niin kauan kuin muistan. Tällä kertaa lieventävinä asianhaaroina tuomiota lyhentävät murhapaikalla järjestetyt hiihdon MM-kisat, myöhäinen kevät takatalvineen, ja Lahden päättäjien syyntakeettomuus.

Uhrin oikeustajuun ei mahdu, että tuomiona on korkeintaan ehdollinen, tekijät kulkevat vapaina, eivätkä saa edes lähestymiskieltoa.

Kysyttäköön nyt kaupungin päättäjiltä, että miten tämä kahden stadionin kuvio nyt oikein on omasta mielestä mennyt?

- - -

Suomalainen jalkapallo nauttii talvella maailman pisimmästä offseasonista, mutta kun hyviltä harjoituskentiltä tullaan starttaamaan Veikkausliigaa, on harjoitellut asiat heitettävä roskakoriin ja pelattava parin kuukauden ajan biljardia ruokapöydällä.

Juuri kun pallo on menossa suoraa linjaa kulmapussiin, se muuttaakin servetistä suuntaa ja kopsahtaa maitopurkin kylkeen.

- - -

Jos ei ole pelaajilla ja valmentajilla helppoa, niin ei ole näppäimistön ääressäkään. Mistä muusta kuin pelialustasta tässä oikein kirjoittaisi, kun Lahden stadionilla pelataan jalkapallon sijaan jonkinlaista epäpeliä.

No, olihan Stenion viimeistely SJK-kotiottelun voittomaalissa erittäin taidokas. Osui jalalla ilmasta palloon.

Mutta tuntuisi väärältä syyttää esimerkiksi FC Lahden pelaajia epäonnistumisista, jotka herra Nurmi on sabotoinut.

Ja vielä: mitä enemmän suomalainen jalkapallokeskustelu jumiutuu pelialustan kaltaiseen triviaaliasiaan, annetaan jälleen kerran etumatkaa muille jalkapallomaille, joissa puhutaan ja opitaan lisää itse pelistä.

- - -

Vaan paranevathan olosuhteet Lahdessakin. Kisapuistoon kesäkuussa valmistuva tekonurmi ratkaisee FC Lahden ja muiden edustusjoukkueiden pelialustaongelmat.

Paitsi, että liigaotteluita ei ole kannattavaa viedä Kisapuistoon. Ei, vaikka alueen palvelutaso onkin päivitetty 1970-luvulle. On konttikioskia, on kovaäänisiä (ei Korkeakunnas), ja huoltorakennuksen takaa tulee juoksevaa vettäkin hanasta.

Niinpä FC Lahti pelannee vielä useammankin kauden hiihtostadionilla, jonka viheriö oli takavuosina jo aikaisin keväällä ylpeydenaihe, mutta kenttämestareiden mukaan parasta ennen -päiväys on umpeutunut viisi vuotta sitten.

Niin luonnonnurmi kuin tekonurmikin pitäisi ammattilaiskäytössä uusia 10 vuoden välein.

- - -

Lahdessa on siis tulevinakin keväinä vaihtoehtoina huonohko stadion kelvottomalla luonnonnurmella (hiihtostadion), ja kelvoton stadion hyvällä keinonurmella (Kisapuisto).

Kun ei pelistä oikein ole aihetta puhua ja kysellä, niin kysyttäköön nyt kaupungin päättäjiltä, että miten tämä kahden jalkapallopyhätön kuvio nyt oikein on omasta mielestä mennyt?

Ans kattoo viivästyykö Kisapuiston stadionin rakentaminen sen kymmenen vuotta, että kun FC Lahti viimein pääsee sinne muuttamaan, on keinonurmi ehditty jo harjoitella littanaksi kynnysmatoksi, joka odottelee loppusijoituspaikkaa joltakin lähiökentältä.

Lahtelaista urheilukoordinointia, tottakai!

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme