Kolumni: Onko lahtelaisen vesiliikunnan kehittäminen kiinni yksityisestä kylpyläsijoittajasta?

Tällainen tropiikki lienee lahtelaisille mahdollinen vain yksityisen kylpyläinvestoinnin muodossa. Mutta minkälainen uimahalli saadaan aikaan, jos hanke jää yksinään kaupungin kontolle?

Lahtelaisten kannalta on hyvä asia, että uimarit kirjaimellisesti pysyvät pinnalla kaupungin kehittämisessä. Äskettäin kauan kaivattua uutta uimahallia ja 50 metrin uima-allasta jälleen käsiteltiin. Vaihtoehtoina jäljellä ovat kaupungin oma tai yksityisen kumppanin kanssa toteutettava hieman laajempi kylpylähanke.

Nykyisissä altaissa kuin sillit purkissa polskiville kaupunkilaisille hienointa olisi, mikäli yli 20 miljoonan euron uintikeskus ylipäätään aikaiseksi saataisiin tavalla tai toisella.

Valistuneen seuraajan silmin on kuitenkin huolestuttavaa, että yhä tässä vaiheessa puhutaan lähinnä vain 50 metrin altaasta.

- - -

Onkohan kaupungin päätöksentekijöillä olemassa sellaista kokonaisajattelua, että tehtäisiin lahtelaisille suorastaan talvikuukausien paratiisimainen olohuone, kesäisen sataman korvike?

Vesiliikuntaa harrastavat tahot ovat jo pidemmän aikaa tuoneet esille omaa näkökulmaansa siitä, että vesi tarjoaa elementtinä paljon muutakin kuin suorakaiteen muotoisessa altaassa kulkevat uintiradat.

Kilpauinnin ja vesijuoksun lisäksi kaupunkilaiset kaipaisivat uimahalliltaan uimaopetusta, rentoutumista ja terapiaa, uimahyppyjä, temppuratoja, sukeltamista, liukumäkiä, vesipallon pelaamista ja mitä vielä. Eli siis ylipäätään virikkeellistä tilaa temmeltää.

Työnimi ”50 metrin allas” onkin kuin puhuisi matkakeskuksesta pelkkänä bussipysäkkinä. Eihän se niin mene, vaan sinnekin tarvittiin monia eri toimintoja bussien pysähtymisen lisäksi - ja ne moninaiset tarpeet ainakin yritettiin ottaa huomioon. Kehnolla menestyksellä, tosin.

Uimahallin kanssa ei ole enää varaa suteen ja sekundaan, kun käsillä on vuosisadan kansanterveydellinen hanke Lahdessa.

- - -

Maallikkona sitä kuvittelisi, että tällaiseen mahdollisuuteen olisi myös syytä suhtautua eri tavalla kuin vain yhden uimahallin rakentamiseen.

Onkohan kaupungin päätöksentekijöillä olemassa sellaista kokonaisajattelua, että tehtäisiin lahtelaisille suorastaan talvikuukausien olohuone, jopa kesäisen sataman korvike? Voitaisiinko sen avulla luoda kaupungille uusia liiketoiminnan muotoja? Voitaisiinko se nimetä kiinnostavammin kuin Launeen uimahalli? Voisiko sillä kanavoida turistien (ja lahtelaisten itsensä) rahavirtoja Lahteen?

Jos vastaus on kyllä, niin siinä olisi sellaista tulevaisuutta, johon Lahden kaupunki väittää tähtäävänsä. Onhan tänne tarkoitus houkutella tuhansia uusia asukkaitakin, joista olisi tulossa lisää tämän keitaan käyttäjiä!

Sibeliustalon, Summer Upin ja Urheilukeskuksen kaltaisten vetonaulojen synnyttäminen vain vaatii sitä, että isojakin asioita toteutetaan uudella tavalla, muuttuvaa maailmaa kuunnellen ja jopa käyttäjilleen uusia tarpeita luoden.

- - -

Launeella muuten jääurheilijat ovat valitelleet, ettei jäähallissa ole tilaa oheisharjoitteluun, eli esimerkiksi venyttelyyn ja jumppaan. Otetaanko tämä ja Green Cityn hengessä muut jäähallin mahdolliset synergiaedut huomioon uintikeskusta suunniteltaessa?

SM-tason uintikisoja varten uimahallissa pitäisi olla myös isot katsomot yleisölle. Voisiko osa katsomoista olla sisäänvedettäviä, jolloin tila palvelisi arkikäytössä jääurheilijoiden verryttelytilana?

Käydäänköhän tämän sortin liikuntakeskustelua Lahden kaupungin eri portailla lainkaan? Vai onko urheilukaupungin vesiliikunnan kehittäminen kiinni yksityisestä kylpyläsijoittajasta?

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme