Michaela ja Sebastian saapuivat Saksasta kokeilemaan Karpalon mäkiä

Etelä-Saksasta kotoisin olevat Michaela Suttner ja Sebastian Wierzba kokeilivat rohkeuttaan taustalla näkyvän Karpalon K15-mäen lähtöpuomilla. – Mäkihypyn kokeileminen oli siisti kokemus, ja antaa uutta näkökulmaa lajiin, he kertovat. Kuva: Aatu Raninen

Saksalaiset Michaela Suttner ja Sebastian Wierzba tekivät alkutalvesta sen, mitä tuhannet lahtelaiset ovat varmasti joko haaveilleet tai pelänneet.

Opiskelujen merkeissä kaupunkiin saapunut pariskunta nimittäin rohkaistui kysymään Lahden Hiihtoseuralta mahdollisuutta mäkihypyn kokeilemiseen, ja pian he löysivätkin itsensä mäkisuksien päältä Karpalon pikkumäestä.

- Talviurheilun takia valitsimme tulla Lahteen alun perinkin, kertoo vaihto-oppilaana lukukauden viettänyt Sebastian.

Heitä yhdistää mäkihypyn fanittaminen. Michaela (23) liputtaa erityisesti kotimaansa huippuhyppääjän Severin Freundin puolesta, Sebastian (24) taas kertoo olevansa hienon lajin ystävä yleisesti.

Oli vain pakko jättää lähtöpuomi taakse ja tehdä kuten ne televisiossa tekevät.

- Mäkiviikon katseleminen televisiosta on aina kuulunut joululomaan, ja täällä Suomessa olemme vierailleet monessa kaupungissa katsomassa mäkihyppyreitä, Sebastian sanoo.

- - -

Lokakuussa uskalikkojen ensimmäisellä harjoituskerralla alustana oli vihertävä muovi. Tapahtuma oli avointen ovien päivä lapsille, joten hyppykavereiksi saapui kymmenen pientä vipeltäjää.

Valmentaja Epi Karhu pisti saksalaiskaksikon aivan aluksi laskemaan pienimmän tösän alastulomäkeä, jotta he tottuisivat suksiin.

- Olemme molemmat lasketelleet joskus, mutta siihen verrattuna oli tosi erilaista, kun sukset menevät kuin raiteilla, Michaela muistelee ensikosketustaan mäkihyppäämiseen.

Onnistuneen liukumisen jälkeen olikin jo aika kivuta lähtöpuomille.

- Sitä pienintä mäkeä (K6) en pelännyt, mutta K15 oli jo vähän... siinä piti lakata miettimästä ja antaa vain mennä, Michaela jatkaa.

Sebastian puolestaan leiskautti K15-mäestä noin 13 metrin paikkeille, ja rohkaistui lopulta toiseksi suurimpaan K25-mäkeen, liidellen 16-17 metrin viivoille.

- Emme uskoneet, että heti ekana päivänä jo hypättäisiin!

- Ne pikkuiset olivat meitä parempia, tai ainakin tyyli oli heillä hallussa, lentämisen makuun päässyt Sebastian nauraa.

- - -

No, miltäs se mäkihyppy nyt sitten tuntuu aloittelijan kokemana?

- Paljon adrenaliinia! Oli vain pakko jättää lähtöpuomi taakse ja tehdä kuten ne televisiossa tekevät, Sebastian kuvailee.

- Horjahtelin alastulossa, ja lopuksi en meinannut saada siteitä auki kun kädet tärisivät adrenaliinista.

Ponnistus hyppyrin keulalla tapahtuu todella nopeasti.

- Kun keskityt yhteen asiaan, niin unohdat ne kaikki muut asiat, joita ponnistaessa piti tehdä, Sebastian toteaa.

Michaela uskoo ainakin jatkossa ymmärtävänsä paremmin hyppyjä arvioivia tv-kommentaattoreita.

- Hyppääjän on tehtävä niin monta asiaa sekunnin aikana, eikä vauhtilatuun ole mitään otetta, hän sanoo.

- - -

Haastattelun hetkellä he odottivat vielä mahdollisuutta päästä hyppäämään lumella ennen kotiinpaluutaan. MM-kisavalmistelujen johdosta Karpalon mäet saatiin kuntoon vasta lähellä joulua.

Kotona Etelä-Saksassa odottavat myös vanhemmat, joiden suhtautuminen mäkikokeiluun oli vaihtelevaa.

- Vanhempani käskivät tarkastamaan vakuutusyhtiöltä onko mäkihyppy sallittua. Varsinkin isäni pelkäsi vakuutusasioiden suhteen, Sebastian kertoo.

- Minun vanhempani taas rohkaisivat, että mene vain, Michaela vertaa.

Toistaiseksi hyppäämiset olivat tässä, mutta Sebastian tulee takaisin Lahteen MM-kisojen aikaan. He molemmat opiskelevat ympäristöalaa yliopistossa ja Sebastian on kisoissa vapaaehtoisena ympäristövastaavien tiimissä.

- Tämä ei ollut ihan tyypillinen vaihto-oppilasvuoden kokemus, varmasti muistan sen aina kun katson mäkihyppyä televisiosta, hän tunnelmoi.

Saksassa hyppäämismahdollisuudet ovat heidän mukaansa vähissä, lähimmät mäet ovat kaukana.

- Ehkä me silti vielä joskus hyppäämme. Joka tapauksessa tämä kokemus oli tosi cool!, Michaela tuumii.

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi

Jaa artikkeli