Askelmerkit uusiksi - valtuuston talousarviokokous herättää jälkipyykkiä

Muun muassa paikallisiin kouluihin, päiväkoteihin, palvelutaloihin ja sairaaloihin aterioita tekevän Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy:n tulevaisuus oli yksi päättäjiä puhuttaneista asioista ensi vuoden talousarviota koskevassa päätöksenteossa. Keskustelu aiheesta jatkuu. Kuva: Katja Luoma

Lahden valtuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion maanantaina lukuisten äänestysten jälkeen. Talousarviokirjan euroihin ei kuitenkaan tehty käytännössä lainkaan muutoksia, ainoastaan junioriliikunnan vuokriin liittyviä tukia päätettiin korottaa 150 000 eurolla ottamalla rahat konsernipalveluiden menoista. Sen sijaan budjettikirjan teksteihin tehtiin lukuisia muutoksia, joiden todellisesta merkityksestä käydään nyt kovaa jälkipyykkiä. Etenkin salin oikealla reunalla oltiin tuoreeltaan sitä mieltä, että mm. tukipalveluyhtiöiden myyntiä ja kulttuurilaitosten yhtiöittämistä koskeviin kirjauksiin tehdyt muutokset vesittävät talouden tasapainottamisohjelmaa.

- Niiden kanssa voidaan elää poliittisesti, jos saadaan selkärankaisesti kaikki puolueet niistä tekstimuutoksista huolimatta toimimaan samaan suuntaan taloustavoitteiden käyntiin saattamiseksi, kommentoi kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok) nukuttuaan yön yli talousarviokokouksen jälkeen.

Demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkku Hildén pitää kokouspäivänä kuultuja vesittämiskommentteja ”totaalisena liioitteluna”.

- Siellä on edelleen taloudelliset säästötavoitteet, ja ne täytyy jotenkin toteuttaa. Nyt selvitetään, mitkä ovat parhaat tavat. Tiedämme, että se voi tarkoittaa vaikeita päätöksiä, Hildén sanoo.

Rostedt muistuttaa, että talouden tasapainottamiseksi tehdystä suunnitelmasta puuttui jo valmiiksi viisi miljoonaa euroa, joten vajausta ei ole enää lisätä.

Valtuusto hyväksyi lukemin 30-29 Hildénin tekemän muutosesityksen, jonka myötä budjetista poistettiin maininta siitä, että kaupunginhallituksella olisi oikeus päättää irtautua Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden ja Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden omistuksesta vuoden 2020 alussa. Muutetun päätöksen mukaan yhtiöiden tilannetta arvioidaan uudelleen sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännön varmistuttua.

Rostedt sanoo pitävänsä päätöstä hankalana, jos yhtiöiden asema muuttuu nopeasti.

- Voi tulla hankalia tilanteita, yhtiön arvo saatetaan menettää nopeastikin, jos hävitään kilpailutukset.

Hildén olisi halunnut, että yhtiöt säilyttävät ns. in house -asemansa, jonka turvin ne ovat voineet myydä palveluitaan ilman kilpailutusta. Hän pelkää, että kilpailutuksen myötä yhtiöille voi käydä, kuten LSKT Oy:lle ja LK Kiinteistöpalveluille. Kyseiset kaupunkikonserniin kuuluneet yhtiöt jouduttiin ajamaan alas.

- On pelko, että isot ylikansalliset toimijat tekevät halpoja tarjouksia päästäkseen markkinoille ja nämä yhtiöt eivät voi vastata niihin. Silloin verorahamme voi mennä veroparatiiseihin, Hildén sanoo. Hän myös pelkää, että isot yhtiöt voivat ajan myötä nostaa hintoja vallattuaan markkinoita.

- Oma toiminta olisi tasapainottamassa markkinoita.

Valtuustosalin oikella reunalla kilpailutuksen vastaisia puheita tulkitaan perinteisesti siten, että vasemmisto haluaa pitää kynsin ja hampain kiinni julkisen sektorin työpaikoista, tehokkuudesta piittaamatta.

- Uskomme, että myös julkisella puolella voidaan toimia tehokkaasti, kyse on osaamisesta, Hildén sanoo.

Ennen talousarviokokousta päättäjät kävivät keskustelua siitä, onko yhtiöiden tarjoamien palveluiden kilpailuttaminen pakollista uuden hankintalain myötä vai ei. Virkamiesvalmistelussa oli lähdetty siitä, että esimerkiksi ateriapalveluissa kilpailutus olisi pakollista suuren ulosmyynnin johdosta. Tästä esitettiin tosin myös toisenlaisia tulkintoja.

Nyt kilpailutus on joka tapauksessa toteutumassa vuonna 2019. Näin ollen yhtiöiden myyntikään ei ole poissuljettu vaihtoehto. Esimerkiksi LSKT:n kokemusten perusteella kaupungin kannattaisi myydä yhtiö ennen kuin se on joutunut ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin.

- Varmaa siihen vielä mennään, koska kilpailulutuspykälä jäi, Hildénkin myöntää pettyneenä.

Ateria- ja laitospalveluissa on yhteensä noin 800 työntekijää.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme