”Tehostamisen tahti on vuonna 2018 suurempi kuin se oli vuonna 2017” - hyvinvointiyhtymän Salunen kiistää puheet muutoksen pysähtymisestä

Eetu Salunen tuli hyvinvointiyhtymän johtoon vuoden alkupuolella, kun yhtymän toimitusjohtajan paikka oli tullut yllättäen hakuun. Matkan varrelle mahtuu jo yhdet kunnallisvaalitkin, joten Salusella on kokemusta kahden erilaisen hallituksen alaisuudessa toimimisesta. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on ilmoittanut, että se haluaa laittaa palveluidensa etulinjan kuntoon ja tehdä paikallisesta sote-sektorista entistä merkittävämmän elinkeinopolitiikan välineen.

- Lahden seutu ei ole pystynyt täysin hyödyntämään loistavaa sijaintia ja liikenneyhteyksiä. Julkisten sairaaloiden kilpailu ja pudotuspeli on alkanut. Keskussairaalalla on täydet mahdollisuudet pärjätä siinä. Meillä on Suomen toiseksi suurin keskussairaala, joka on tuottavuudeltaan maan kärkeä. Nyt olisi viimeinen hetki huomata, että keskussairaala on maakunnan kruununjalokivi, kuvailee hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen.

Yhtymän aikeissa on myydä entistä enemmän palveluitaan alueen ulkopuolelle.

-Myymme tällä hetkellä erikoissairaanhoitoa 8,5 miljoonalla eurolla Päijät-Hämeen ulkopuolelle. Se voisi olla vuonna 2025 hyvinkin yli 20 miljoonaa, Salunen arvioi.

Yhtymä aikoo hankkia suunnitelmiensa vauhdittamiseksi lisää rahoitusta muualtakin kuin kuntien kukkarolta. Mahdollisia kasvurahoituksen lähteitä ovat esimerkiksi erilaiset valtionhallinnon pilottihankkeet ja omaisuuden myynti. Yhtymällä on tuleville vuosille vetämässä yhteensä kymmenien miljoonien eurojen edestä hakemuksia mm. valinnanvapautta, palveluseteleitä ja it-järjestelmiä koskeviin valtion pilotti- ja kehittämishankkeisiin.

Tässä vaiheessa noiden hankerahojen kohtalo on epävarma, mutta yhtymän valtuusto päättää joka tapauksessa ensi vuoden talousarviosta joulukuun alussa. Talousarvion valmistelussa on lähdetty siitä, että ensi vuodelle kasvurahoitusta tulisi eri lähteistä reilut 15 miljoonaa euroa. Kasvurahoituksen tarve tosin pienenee alle 10 miljoonan euron, mikäli Lahden talousarvioesitys toteutuu sote-menojen osalta esitetyllä tavalla.

Sote-rahoihin liittyvän keskustelun yhteydessä toisessa vaakakupissa on aina väistämättä kaupungin talous. Esimerkiksi yhtymän entinen hallituksen puheenjohtaja Francis McCarron (kok) arvioi viime viikolla Lahden valtuuston kokouksessa, että hänen johtamansa hallituksen aikana saadut noin 11 miljoonan euron säästöt olisi kohta jo syöty.

- On totta, että McCarronin hallituksen aikana on tehty päätökset, jotka vaikuttavat vuoden 2017 taloudelliseen tulokseen. Arvioni on, että tämän vuoden aikana saadaan 13-14 miljoonan euron synergiaedut. Lahden vertailukelpoiset sote-menot ovat laskemassa tänä vuonna 0,4 prosenttia. Lahti siis säästää rahaa ihan oikeissa euroissa. Muissa isoissa kunnissa nousu on 1,1 prosenttia, Salunen toteaa aluksi.

Salunen ei allekirjoita näkemystä, jonka mukaan yhtymässä olisi heitetty hanskat tiskiin kesällä hallituksen vaihduttua.

- Siinä McCarron on väärässä, että muutos olisi pysähtynyt. Päinvastoin, meillä alkaa olla pikkuhiljaa organisaatio kunnossa. Luulen, että tehostamisen tahti on vuonna 2018 suurempi kuin se oli vuonna 2017.

Salusen mukaan yhtymässä on laskettu, että sopeuttamistarve olisi ensi vuonna yhteensä 20-22 miljoonan euron luokkaa, jos toimintaa jatkettaisiin täysin entiseen malliin.

- Sote-alalla pitää juosta erittäin kovaa, että pysyy edes paikallaan. Ikääntymisen tuoma haaste on massiivinen.

Hän tuntuukin pitävän kohtuuttomana vertauksia, joissa muistutetaan, että muiden toimialojen menot eivät kasva samalla tavoin kuin sote-menot.

- Ei lasten määrä ole nousemassa kouluissa 70 prosenttia seuraavan 12 vuoden aikana. Sote-puolella on ajureita, jotka eivät ole helposti muutettavissa järjestelmän keinoin.

Säästöjen rinnalla on koko ajan huoli toiminnan laadusta. Aivan äskettäin hyvinvointiyhtymän toiminta joutui julkisen myrskyn silmään, kun syöpään kuolleen lahtelaisen naisen omaiset toivat puhuttelevan ja kysymyksiä herättävän tapauksen julkisuuteen (ESS 16.11.). Salunen ei tässä vaiheessa halua kommentoida kyseistä tapausta ja sen perusteella mahdollisesti tehtäviä johtopäätöksiä, koska ei itsekään tunne vielä yksityiskohtia muuten kuin lehtitietojen kautta.

Yhtymässä on pohdittu myös isoja järjestelyitä kiinteistöpuolelle. Suunnitelmissa on ollut keskussairaalan kiinteistön myynti ja vuokraaminen.

- Kasvurahoituksen lisäksi meillä painaa tässä päälle myös keskusleikkaamon ja synnytyspuolen uusintainvestointien tarve. Haluamme tästä päätöksen huhtikuuhun mennessä, Salunen toteaa.

Tässä vaiheessa on vielä auki, kuinka mielekäs ratkaisu kiinteistön myynti ja takaisinvuokraus olisi taloudellisesti.

- Emme tee lyhytnäköistä ratkaisua, joka olisi sairaalan ja Päijät-Hämeen etujen vastaista. Katsotaan löytyykö diili, joka on houkutteleva. Myyntihinnan, vuokran ja riskien pitää olla kohdallaan.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme