Myllyvirta esittää tuloveroon 0,5 prosenttiyksikön korotusta - lisäksi korotuksia kiinteistöveroihin

Kuva: Katja Luoma

Keskiviikkona julkistettu kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran talousarvioesityksestä löytyy odotetusti veronkorotuksia, säästötoimia ja lainanottoa. Esityksen mukaan tuloveroa nostettaisiin 0,5 prosenttiyksiköllä 20,75 prosenttiin. Tämän arvioidaan tuottavan kaupungin kassaan lisää tuloja 9,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi kiinteistöveroihin tehdään korotuksia, joiden avulla on tarkoitus saada vielä 5,1 miljoonaa euroa lisää.

Samanaikaisesti kaupunki on valmistellut talouden tasapainotusohjelmaa, joilla tavoitellaan 20 miljoonan euron edestä vuosittaisten kustannusten karsintaa vuoteen 2022 mennessä. Mikäli veronkorotukset ja talouden tasapainotustoimet toteutuvat suunnitellulla tavalla, pitäisi kaupungin taloudellisen tuloksen pikkuhiljaa parantua lähivuosina. Esityksen mukaan kaupungin tulossa olisi ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa plussalla, 8 miljoonaa vuonna 2019 ja 10 miljoonaa vuonna 2020.

Kaupunki on investoimassa seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 455 miljoonalla eurolla. Eteläisen kehätien rahoittamiseen menee tulevan kolmen vuoden aikana menee vuosittain lähes 20 miljoonaa euroa vuosittain, kaikkiaan kaupungin rahoitusosuus hankkeesta on lähes 70 miljoonaa. Suurin osa investointipoteista on kuitenkin uusien koulujen rakentamista tai vanhojen peruskorjausta.

Investointipaine on lähivuosina korkeampi kuin koskaan aiemmin. Talousarviokirjassa myönnetäänkin suoraan, että investointeja joudutaan rytmittämään pidemmälle aikajanalle kuin mihin toimitiloihin kohdistuvat toiminnalliset tarpeet ja rakennusten tekninen kunto antaisivat aihetta.

Investointien myötä kaupunki velkaantuu tuntuvasti, sillä tulorahoitus ei riitä likimainkaan kattamaan investointeja. Taloussuunnitelmankauden 2018—2020 nettolainanotoksi on tulossa arviolta 204 miljoonaa euroa.

Investointipaineita on myös pyritty helpottamaan monin keinoin. Esimerkiksi monitoimitalojen yhteyteen on pyritty tekemään tarpeen mukaan myös varhaiskasvatuksen tiloja. Erillisten päiväkotien perustamista kaupungin hankkeina on pyritty välttämään. Kaupungin omasta käytöstä poistettavia tiloja tarjotaan yksityisille palveluntuottajille ostettaviksi tai toissijaisesti vuokrattaviksi.

Tiettyihin elinvoimaisuutta tukeviin investointeihin pyritään löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten kumppanuushankkeita ja elinkaarimallin käyttöä. Esimerkiksi Kisapuiston stadionhanke on siirretty kaupungin tytäryhtiölle ja 50 metrin allas pyritään rahoittamaan muuten kuin kaupungin suorana investointina.

Talousarviokirjassa on myös muutamia yksityiskohtia, jotka ovat olleet vilkkaan poliittisen keskustelun aiheena. Uuden valtuuston voimasuhteet on todennäköisesti jo huomioitu esityksessä, jonka mukaan subjektiivinen päivähoito-oikeus laajenee 1.8.2018 alkaen kokopäiväiseksi myös niiden lasten osalta, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat kotona.

Kaupunginjohtajan esityksessä on myös lähdetty siitä, että talousarvion hyväksymisen yhteydessä kaupunginhallitus valtuutettaisiin tarvittaessa päättämään kaupungin omistusosuuden pienentämisestä tai kaupungin irtautumisesta Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy:stä ja Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy:stä.

Valtuusto päättää ensi vuoden veroprosenteista 13. marraskuuta ja muilta osin talousarvion hyväksymisestä 4. joulukuuta. Lisää talousarviosta keskiviikkona 11.10. ilmestyvässä Uudessa Lahdessa.

Fakta

Talousarvion 2018 tärkeimpiä lukuja

Veroprosentti 20,75 % (+0,5 prosenttiyksikköä)

Toimintakulut 759 milj. euroa (+0,6 %)

Verotulot 464 milj. euroa (+3,9 %)

Vuosikate 46 milj. euroa (+12,6 %)

Tilikauden tulos 2 milj. euroa

Investointimenot 103 milj. euroa (+31,6 %)

Lainat vuoden lopussa: kaupungin omaan käyttöön otetut lainat 216 miljoonaa, kaupungin koko lainamäärä 834 miljoonaa.

Yleinen kiinteistöveroaste 1,15 prosentista 1,35 prosenttiin. Korotuksen tuottoarvio on n. 3,5 milj. euroa.

Vakituisen asumisen kiinteistöveroaste 0,55 prosentista 0,60 prosenttiin. Korotuksen tuottoarvio on n. 1,4 milj. euroa.

Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroaste 1,15 prosentista 1,35 prosenttiin. Korotuksen tuottoarvio 50 000 euroa.

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroaste 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin. Korotuksen tuottoarvio on n. 100 000 euroa.

Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroaste korotetaan 0,55 prosentista 0,60 prosenttiin. Korotuksen tuottoarvio on n. 30 000 euroa.

Voimalaitoksen kiinteistöveroaste korotetaan 2,85 prosentista maksimiin eli 3,10 prosenttiin. Korotuksen tuotto-arvio on n. 8 000 euroa.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme