Ratkaisun hetket lähestyvät Taidekeskusten taistelussa

Sokoksen ja Malskin puolesta on käyty kovaa vääntöä. Teimme yhteenvedon tähän asti tapahtuneesta.

Olisiko tämä vihdoinkin se vuosi? Onko aika nyt kypsä sille, että Lahden taidemuseo muuttuu sanoista teoiksi vuosikymmenien odotuksen ja lukuisten pöytälaatikkoon pölyttyneiden suunnitelmien jälkeen? Vai jatkuuko museon toiminta sittenkin nykyiseen tapaan väliaikaisissa tiloissa, joita ei ole tehty museokäyttöä varten?

Kysymykset ovat tänä syksynä päättäjien ja kaikkien paikallisesta kulttuurielämästä kiinnostuneiden huulilla. Taidemuseohankkeessa on parhaillaan käynnissä mielenkiintoinen ja tunteitakin herättävä kahden vaihtoehdon välinen kaksintaistelu. Sen osapuolina ovat Sokoksen yläkertaan tehty LARS-suunnitelma ja Mallasjuoman vanhan panimon yhteyteen hahmoteltu LAD-hanke.

Kaupungin virkamiehistä ja asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä ottaa kantaa kilpaileviin suunnitelmiin tänään maanantaina. Sitä odotellessa asiaan vihkiytyneiden suut pysyvät tiukasti supussa. Esimerkiksi museonjohtaja Timo Simanainen oli vielä vuoden alkupuolella julkisesti kallellaan Sokoksen suuntaan, mutta nyt hän ei suostu kommentoimaan asiaa puolella sanallakaan.

- Tällä viikolla ei ole mitään tiedotettavaa, katsotaan mitä päätetään maanantaina. Todennäköisesti tästä tiedottaminen on jatkossakin yhden ihmisen tehtävä, arviointiryhmässä istuva Simanainen pyörittelee.

Vaitonaisuus ja varovaisuus ei yllätä, sillä koko museokuvio ja siihen liittyvä kilpailuasetelma on tähän mennessä ehtinyt herättää kuohuntaakin niin kulttuuriväen kuin päättäjien keskuudessa. Paikka paikoin herneet ovat menneet niin syvälle sieraimeen, että ne eivät ole sieltä ihan heti pois tipahtamassa.

Nykyinen tilanne sai alkunsa viime joulukuussa, kun Sokoksen yläkertaan tehty LARS-suunnitelma näki päivänvalon. Asia esiteltiin ensin kaupunginhallitukselle ja seuraavana päivänä siitä järjestettiin yleinen tiedotustilaisuus. Marssijärjestys pahoitti mieliä mm. silloisessa liikunta- ja kulttuurilautakunnassa, jonka edustajat kokivat jääneensä pimentoon asian valmistelussa. Hankkeen puuhamiehet perustelivat asiaa osuuskauppa Hämeenmaan sisäisen henkilöstötiedotuksen aikatauluilla.

Räväkästä lähtökiihdytyksestä huolimatta LARS ei päässyt ohituskaistalle kaupungin päätöksentekokoneistossa. Kaupungin tilakeskus teki taidemuseohankkeesta tämän vuoden alkupuolella tarveselvityksen ja järjesti sen pohjalta museosuunnitelmien kilpailutuksen.

Kisaan tuli mukaan neljä ehdokasta. Nykyisen taidemuseon yhteyteen ja Aleksi 10:n pankkisaliin tehdyt ehdotukset karsittiin pois kevään kuluessa, joten kisasta tuli lopulta Malskin ja Sokoksen välinen mittelö.

Hankkeet ovat hyvin erilaisia, mutta jotain yhteistäkin niissä on. Molempien taustalta löytyy ideaansa intohimoisesti uskovia ihmisiä.

Sokoksen yläkertaan piirretyn LARS:n puuhamiehet ovat korostaneet koko ajan hankkeen merkitystä ydinkeskustan elvyttämisen kannalta. Hankkeen kasvoina sen julkistuksen yhteydessä olivat Lahti City ry:n toiminnanjohtaja Janne Viitamies ja Elävät kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja, lahtelainen arkkitehti Pokko Lemminkäinen.

Suunnitelman taustalla on kaupankäynnin iso muutos, jonka myötä Hämeenmaalla on Sokoksen kiinteistössä nykyään liikaa tilaa tavaratalon tarpeita ajatellen. Idea tavaratalon yhteyteen tulevasta taide- ja muotoilukeskuksesta oli syntynyt aiemmin vuoden 2016 aikana keskustan kehittämiseen liittyvässä työpajassa, Viitamies kertoi julkistuksen yhteydessä.

Malskille tehdyn LAD-suunnitelman taustatarina on monivaiheisempi. Malskille suunniteltiin taidemuseoa jo viime vuosikymmenen puolella, jolloin alueella toimi Taidepanimona tunnettu kokonaisuus ja vanha panimorakennus oli rakennusliikkeiden omistuksessa. Suunnitelma ei kuitenkaan edennyt alkua pidemmälle ja lopulta rakennusliikkeet myivät muutama vuosi sitten Malskin vanhan panimorakennuksen seitsemälle lahtelaiselle yksityishenkilölle.

Kauppahinta oli tiettävästi suhteellisen alhainen, koska järjestelyn avulla rakennusliikkeet saivat vanhaan suojelurakennukseen liittyvät korjausvelvoitteet ostajien hoidettavaksi. Samalla ostajien toivottiin kehittävän oman osaamisensa ja kontaktiverkostonsa avulla kiinteistöistä vetovoimaista luovien alojen keskusta, jolla on vaikutusta koko alueen houkuttelevuuteen. Vanhan panimokiinteistön omistavan Malski Keskus Oy:n taustalta löytyy monelle lahtelaiselle tuttuja nimiä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on arkkitehti Juhani Boman ja jäseninä mm. Lauri Kuukasjärvi ja Jorma Lehtonen. Malskin isännöitsijänä toimii monista hankkeista tuttu Juhani Vainio. Lyhyesti sanottuna joukkoa yhdistää monipuolinen kokemus luovien alojen toiminnasta ja hankemaailmasta.

Malskin nykyinen omistaja on myynyt vanhan panimorakennuksen vierestä pilkotun tontin rakennusliikkeelle. Tonttikaupasta saaduilla rahoilla panimoon on tehty mm. uusi katto ja muita merkittäviä perusparannuksia. Panimorakennuksessa on tällä hetkellä vuokralla noin 20 luovien alojen toimijaa. Toiminta pyörii suunnilleen omillaan, mutta tästä eteenpäin merkittävät peruskorjaukset ja laajennukset eivät ole mahdollisia ilman ulkopuolista rahoitusta.

Tässä vaiheessa kuvaan astuu kaupungin taidemuseohanke. LAD-suunnitelman ideana on, että taide- ja muotoilukeskusta varten tehtäisiin noin 3 600 neliön suuruinen uudisrakennus, joka sijoittuisi vanhan panimorakennuksen yhteyteen. Suunnitelman mukaan kyseinen osa vuokrattaisiin kaupungille 20 vuoden vuokrasopimuksella.

Pitkäaikainen sopimus olisi ratkaisevassa asemassa, kun Malskin hankkeelle etsitään ulkopuolista rahoittajaa. Malskin nykyiset omistajat ovat käyneet jo aiheeseen liittyviä keskusteluja neljän eri sijoittajaehdokkaan kanssa. Joukossa on mm. eläkevakuutusyhtiön tapaisia isoja institutionaalisia sijoittajia.

Koko järjestelyn yhtenä kantavana ideana on, että taidemuseo olisi samassa kokonaisuudessa panimorakennuksessa sijaitsevien luovien alojen yrityskeskittymän kanssa. Kiinteistöön tulisi myös yhteiskäytössä olevia tiloja, kuten korkea Sammio-sali. Kokonaisuuden pinta-ala olisi yhteensä yli 8 000 neliömetriä.

LARS:n puolesta esitetyissä argumenteissa korostuu ydinkeskustan elvyttämisen näkökulma. LAD:n kannatuspuheenvuoroissa korostetaan luovien alojen keskittymän yhteensopivuutta Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategian kanssa. Myös vanhan panimohistorian ja rakennusperinnön säilyttäminen on yksi olennainen peruste Malskin puolesta. Malskin edustajat ovat myös pyrkineet korostamaan oman sijaintinsa toimivuutta muistuttamalla, että ydinkeskustaa on muuallakin kuin Aleksanterinkadulla.

Hankkeiden taustavoimat asettelevat sanansa diplomaattisesti ja varovat moittimasta kilpailevaa suunnitelmaa julkisuudessa. Viime aikojen väännössä keskustelu on kuitenkin kulminoitunut mm. tilojen korkeuteen ja LAD:n edustajat ovat siihen liittyen kyseenalaistaneet Sokoksen yläkerran soveltuvuuden museokäyttöön.

Sanomattakin on selvää, että museosuunnitelmiin liittyy myös merkittäviä taloudellisia intressejä. LARS:n toteutuessa Hämeenmaa saisi näppärän ratkaisun Sokoksen tilakustannuksiin liittyvään ongelmaan. LAD:n toteutuessa vanha suojeltu panimorakennus saataisiin kuntoon.

Malskin nykyisen kiinteistöyhtiön omistajat ovat antaneet ymmärtää, että heidän kannaltaan kyse on ollut enemmän asiaan liittyvästä innosta kuin kiinteistösijoituksesta. Mahdollisen kiinteistökaupan yhteydessä on kuulemma tavoitteena saada lähinnä korvaus tähän asti tehdystä työstä.

Mikäli LARS ei toteudu, Hämeenmaa on ilmoittanut miettivänsä hotellin sijoittamista Sokoksen yläkertaan. Jos LAD kaatuu, Malskin panimorakennuksessa pyritään joka tapauksessa pyörittämään nykyiseen tapaan luovien alojen keskusta ja uudisrakennukselle varatulle tontille mietittäisiin muuta käyttöä. Suunnitelmien toteutus hidastuisi kuitenkin merkittävästi.

Monenlaisia hankkeita nähnyt tilakeskuksen johtaja Mauri Koistinen pitää museohankkeen ympärillä pyörinyttä lobbausta poikkeuksellisena. Hän ei muista nähneensä vastaavaa aiemmin ainakaan kaupungille vuokralle tarjottavien tilojen yhteydessä.

- En ole tällaista käsittelyä toivonut, Koistinen sanoo.

Lobbauskisaa on käyty monella rintamalla ja osittain erilaisilla vauhdinjaoilla. Sokoksen LARS-hanke otti aikoinaan näyttävän lähdön julkisuudessa, mutta sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Malskin LAD-hanketta on viime aikoina esitelty mm. Lahden valtuustoryhmille ja muille merkittäville sidosryhmille.

Kokonaan oma lukunsa on Lahti City ry:n tekemä ja julkistama selvitys hankkeen aluetalousvaikutuksista. Se ei lähtökohtaisesti ota kantaa kummankaan vaihtoehdon puolesta, mutta ainakaan LAD:n kannattajat eivät ole asiasta vakuuttuneita. Asia on herättänyt vilkasta keskustelua myös Lahti City ry:n sisällä.

- Luulen, että ainakin arviointiryhmä unohtaa lobbaamisen, Koistinen kuittaa kaiken kohinan.

 

Päättäjät odottavat tarkempia tietoja hankkeiden kustannuksista.

Molempien kilpailevien museohankkeiden isoimpana haasteena on tässä vaiheessa vakuuttaa päättäjät siitä, että Lahteen ylipäätänsä on tarpeen perustaa taide- ja muotoilukeskus. Tässä keskustelussa ratkaisevassa asemassa ovat hankkeen aluetalousvaikutukset, joiden suuruudeksi on arvioitu 2-4 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikutusten laskentatavoissa on eroja, mutta molemmissa tapauksissa matematiikka perustuu siihen, että uuteen taidemuseoon saataisiin houkuteltua useita kymmeniä tuhansia kävijöitä enemmän kuin nykyiseen taidemuseoon, jossa on noin 10 000 kävijää vuodessa.

Rohkaisevina esimerkkeinä nähdään mm. Hämeenlinnan verkatehdas ja Porvoon taidetehdas. Malskin puolesta esitetyssä argumentoinnissa hanketta on verrattu myös Sibeliustaloon.

Molempien hankkeiden puuhaajat ovat jo jättäneet kaupungille vuokratarjouksensa, mutta rahaan liittyvistä yksityiskohdista ei ole tässä vaiheessa saatavilla tarkempaa tietoa. Asian päällä istuva tilakeskuksen johtaja Mauri Koistinen on kehottanut tarjouksen jättäjiäkin olemaan asiasta toistaiseksi hiljaa julkisuudessa. Hän haluaa käsitellä asiaa ensin arviointiryhmässä.

Lahti City ry:n tekemässä aluetalousvaikutuksia koskevassa selvityksessä on alustavasti spekuloitu, että Malskilla vuokra olisi kaupungin kannalta halvempi.

- Vuokran suuruus ei mielestäni ole tässä ainoa asiaan vaikuttava tekijä. Monet muutkin tekijät vaikuttavat, kuten tilojen toiminnallisuus ja houkuttavuus, Tilakeskuksen johtaja Mauri Koistinen sanoo.

Vaikka kustannuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa saatavissa, suuruusluokka on tiedossa.

- Kyllähän vuokrakulut olisivat moninkertaiset verrattuna nykyisiin taidemuseon tiloihin, Koistinen toteaa.

Nykyisen taidemuseon vuokrakulut ovat hieman yli 100 000 euroa vuodessa. Sokoksen LARS-suunnitelman yhteydessä tosin väläytettiin, että hankkeella ei olisi kustannusvaikutuksia kaupungille. Arvio perustui siihen, että museo luopuisi osasta nykyisiä tilojaan.

Kaikesta kohinasta huolimatta kumpikaan kilpaileva suunnitelma ei välttämättä saa vihreää valoa nykyisessä kaupungin taloustilanteessa. Ensi maanantaina kokoontuvalla arviointiryhmällä on käytännössä mietittävänä kolme vaihtoehtoa: Sokos, Malski tai nykyisissä tiloissa jatkaminen.

Arviointiryhmän käsittelyn jälkeen taidemuseoasia etenee syksyn aikana poliitikkojen päätettäväksi. Viimeistään silloin myös kustannusarviot tulevat julkisiksi.

Lopullinen linjaus tapahtuu todennäköisesti valtuustossa. Sitä ennen päättäjät ehtivät saada todennäköisesti monenlaisia yhteydenottoja.

 

Lue myös: Lahti City ry:ssä kuohuu

 

 

Kilpailevat vaihtoehdot

29Sokoksen yläkerran LARS

3500 neliömetriä näyttelypinta-alaa Sokoksen tavara- 29 talon kolmanteen kerrokseen.

Suunnitelman mukaan Hämeenmaa vastaisi 29 investoinnista ja kaupunki olisi tiloissa vuokralaisena.

Päivitetyn suunnitelman mukaan sisäänkäynti taide- 29 keskukseen tapahtuisi kahvilan lähettyvillä olevien 29 liukuportaiden kautta. 29

Taide- ja muotoilukeskus LAD 3 600 neliömetriä 29 (uudisrakennuksessa), yhteiskäyttötilat 1 800 neliö- 29 metriä, yritys- ja kulttuurikeskus Malski 3 000 neliöä. 29 Vanhan ja uuden rakennuksen muodostama 29 kokonaisuus yhteensä 8 400 neliöä.

Kiinteistön nykyinen omistaja Malski Keskus Oy aikoo 29 myydä kokonaisuuden sijoittajalle, joka ottaa 29 hoitaakseen uudisrakennuksen ja vanhan osan 29 saneerauksen rahoituksen. Kaupunki sijoittuisi taide- 29 museolle rakennettavan uudisrakennuksen tiloihin 20 29 vuoden vuokrasopimuksella.

Pääsisäänkäynti olisi Päijänteenkadulta. Uusi 29 taidemuseo Päijänteenkadulta katsottuna vanhan 29 panimorakennuksen taakse.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme