Kehätien tutkimukset porautuvat syvälle Liipolan kallioon

Nyt ollaan niin syvällä metsässä kuin Lahden kaupunkialueella on mahdollista. Puiden ja pusikoiden keskeltä on lähimmille Liipolan kuntopoluillekin on muutaman sadan metrin matka juurakkoista kinttupolkua pitkin. Vaatii mielikuvitusta ajatella, että jalkojen alla olevan mäen sisällä menee muutaman vuoden kuluttua noin kilometrin mittainen moottoritietunneli.

Jotta sen rakentaminen onnistuisi mahdollisimman hyvin, tielinjauksen alueella tehdään vielä viimeisiä varmistavia maaperätutkimuksia. Metsän keskellä on työn touhussa järeä kallionäytekairausta tekevä kone, joka ottaa timanttiporansa avulla kalliosta näytteitä kolmen metrin välein.

Työmaalla vieraillessamme kairaajat ovat poranneet jo 19 metrin pituisen reiän. Tutkimussuunnitelman mukaisesti lopullinen tavoite on tässä kohdassa 34 metrissä. Mitä vähemmän kalliosta löytyy halkeamia ja haurautta, sitä parempi tulevan rakentamisen kannalta.

- On ollut toistaiseksi loistavaa kiveä, olisipa tällaista loppuun asti, toteaa konetta käyttävä kairaustyön johtaja Juha Lindqvist kehätien maaperätutkimuksia vetävälle projekti-insinööri Mikko Ylipullille.

On ollut toistaiseksi loistavaa kiveä, olisipa tällaista loppuun asti.

- - -

Molempien työnantajana on pirkkalalainen Taratest Oy, joka sai tarjouskilpailun jälkeen hoidettavakseen Lahden kehätien viimeiset maaperätutkimukset. Firma tekee pelkästään Lahden puoleisella tieosuudella yli 700 eri tutkimusta. Osittain Hollolan puolelle sijoittuvalla tien länsipäädyn urakka-alueella kohteita on ollut suunnilleen yhtä paljon, joten töitä on riittänyt maaliskuusta alkaen.

Eri puolilla Suomea toimivan firman kalustosta suurin osa on ollut viime aikoina Lahdessa, tutkimuksia tehdään tällä hetkellä seitsemän koneen voimin.

- Tämä on meidänkin mittakaavassa iso hanke, Ylipulli toteaa.

Kehätien linjaus on maaperätutkijoiden kannalta vaihteleva kohde, sillä alueelta löytyy monenlaista maapohjaa avokalliosta savimaahan. Liipolan suunnalla näkyvä kallio laskeutuu Launeelle päin mentäessä noin 50-60 metriä maanpinnan alapuolelle. Tutkimusten tekijöillä on ollut käytettävissään hyvät ennakkotiedot, koska pitkään valmistellun tielinjauksen maaperää on tutkittu jo takavuosina.

- - -

Nyt tehtävissä tutkimuksissa maaperää tutkitaan vielä useilla eri menetelmällä. Liipolan metsässä tehty kallionäytteiden otto on tavallista perusteellisempi tutkimus. Huomattavasti enemmän tehdään porakonekairauksia, erilaisia kevytkairauksia ja maanäytteenottoa. Näissä tutkimusmenetelmissä kallioista ei nosteta kivinäytteitä maanpinnalle asti tutkittavaksi.

Tällaisia tutkimuksia tehtiin viime viikolla mm. Patomäen pallokentän alueella, jonne on myös tulossa kehätien betonitunneli. Pitkän ruohikon keskellä möyryävä porakonekairauslaite on mitannut 20 sentin välein, kuinka paljon terältä on mennyt aikaa kyseisen matkan kallioon tunkeutumiseen. Siltä pohjalta voidaan tehdä päätelmiä kallioperän laadusta.

Maaperätutkijoiden urakka alkaa olla Lahdessa loppusilausta vaille.

- Kahden viikon kuluessa pitäisi olla valmista, Ylipulli arvioi.

Siitä lukuisten muiden tienrakentamiseen osallistuvien työ vasta alkaa. Maaperätutkimukset antavat osaltaan tarkempaa osviittaa siitä, kuinka vaativa hanke lopulta on ja millaisilla kustannuksilla se on toteutettavissa.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tie avautuu vuonna 2021.

Fakta

Eteläinen kehätie

Hankkeen kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan 275 miljoonaa euroa (Eteläisen kehätien osalta 258 milj. euroa ja Lahden eteläisen sisääntulotien osalta 17 milj. euroa).

Valtion rahoitusosuus on 72 % (198 miljoonaa euroa) sekä Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan yhteinen rahoitusosuus 28 % (77 miljoonaa euroa).

Rakennustyöt ovat käynnistyneet eteläisellä sisääntulotiellä, valtatie 12:n osalta työt alkavat ensi vuonna.

Liikennevirasto valitsi kesäkuun lopussa Skanska Infra Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n muodostaman konsortion hankkeen Lahden pään kehitysvaiheen allianssikumppaniksi. Hankkeen kehitysvaihe kestää arviolta noin vuoden.

Tielle rakennetaan tunnelit Patomäen ja Liipolan asuinalueiden kohdille sekä eritasoliittymät mm. Soramäkeen, Nostavalle, Okeroisiin, Launeelle ja Kujalaan.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme