Merja Jokela on nähnyt Lahden hammashoidon parantumisen: "Ennen oli ihme, jos ei kammoa jäänyt"

– Hampaat hoidetaan kotona eikä se ole rakettitiedettä: säännöllisyys on tärkeintä, muistuttaa hammashoitaja Merja Jokela.

Jos hampaat ovat huonossa kunnossa, se murentaa ihmisen itsetuntoa ja voi estää työn saanninkin. Ikäihmisellä surkea purukalusto voi jopa johtaa aliravitsemukseen.

Lahtelaisten suihin 42 vuotta kurkkinut hammashoitaja Merja Jokela iloitsee siitä, että on saanut olla eturivissä kehittämässä kaupungin kunnallista hammashoitoa. Hänen sydäntään lähellä on ollut erityisesti pelkopotilaiden ja ikäihmisten hammashoito, joissa Lahti voi hänestä röyhistää rintaa.

- Lahti on monella tapaa ollut suun terveyden hoidon edelläkävijä, kehaisee Jokela, joka eläkkeelle siirtyessään tunnustaa olevansa hiukan huolissaan siitä, miten käy ikäihmisten hammashoidon hyvinvointikuntayhtymässä.

- Hampaat hoidetaan kotona. Pelottaa, mennäänkö takapakkia, jos kotihoidon resurssit eivät riitä.

Jokainen 70-luvun alussa hammashoitoa saanut muistaa, miten autoritaarista pelottelua hoito silloin oli. On suurempi ihme, jos siitä ei kammoa jäänyt. Hammashoitaja Merja Jokela

- - -

Jokela on työuransa aikana päässyt perehtymään kaikkiin suun terveyden osa-alueisiin ja hyppäämään uusiin haasteisiin, mistä hän kiittää kannustavia esimiehiä. Esimerkiksi 90-luvun lamavuosina hän sai tehtäväkseen etsiä säästöjä anestesiakuluihin, nukutuksia kun tehtiin tuolloin rutiininomaisesti viikoittain.

- Pelkopotilaat alkoivat kulkea minun käsieni kautta, minusta tuli ”maallikkopsykoterapeutti”.

Hän oivalsi pelkojen kumpuavan siitä, etteivät ihmiset tulleet kuulluksi - kipua enemmän heitä pelotti alistaminen.

- Jokainen 70-luvun alussa hammashoitoa saanut muistaa, miten autoritaarista pelottelua hoito silloin oli. On suurempi ihme, jos siitä ei kammoa jäänyt.

Kun pelkopotilaita alettiin kuunnella, putosi nukutustenkin tarve radikaalisti.

- Nykyään heitä ei juuri nukuteta, puuduttaminen taas on rutiinitoimi.

- - -

Juuri potilaan kohtaaminen onkin Jokelasta ollut avainasia hoidon kehittämisessä. Myös ennakkoluuloton yhteistyö eri tahojen, kuten nuorisotoimen, kanssa on auttanut. Esimerkiksi kun etsittiin keinoja vähentää nuorten perumatta jääneitä lääkärinaikoja, ratkaisuja haettiin yhdessä yliopistoväen ja koulujen kanssa muun muassa draaman keinoin.

- Opettelimme puhumaan nuorten kieltä!

Hän on toiminut suun terveyden tukitiimin vetäjänä ja nähnyt, miten valtava vaikutus hampailla on itsetuntoon. Hän muistaa tapauksia, joissa hampaistaan häpeää kantanut ihminen suorastaan kasvoi pituutta hoidon jälkeen

- Olen nähnyt ihmisten nousevan pohjalta hoidon jälkeen. Olenkin sanonut, että emme vain hoida hampaita vaan myös ehkäisemme syrjäytymistä.

- - -

Vielä 90-luvulla ikäihmisten suunhoito oli Lahdessa rempallaan, siinäkin Jokela pääsi käärimään hihat yhdessä vanhuspalvelujen kanssa. Hän jalkautui laitoshoidossa olevien vanhusten luo ja totesi hammasharjojen ja proteesien surkean jaman. Laitosten jälkeen hän pääsi kouluttamaan myös kotihoidon työntekijöitä. Lahdessa hammashoito lääkäreineen onkin viety onnistuneesti myös ikäihmisten koteihin.

- Lahden hieno malli pitäisi siirtää koko hyvinvointiyhtymään.

Jokela muistuttaa, että nyttemmin poistuneet, kiireettömän hammashoidon jonot johtuivat siitä, ettei päättäjiltä ajoissa herunut lisäresursseja niiden purkuun.

Ikäihmisten ohella Jokela on huolissaan huono-osaisuuden lisääntymisestä, mikä näkyy myös lasten hampaiden kunnossa. Hoitoon tulee 5-vuotiaita, joiden hampaat ovat menneet.

Sanonta suutarin lasten huonoista kengistä ei Jokelan kohdalla pidä paikkaansa.

- Omat poikani ovat yli kolmekymppisiä eikä kummallakaan ole yhtään reikää! Nyt ensimmäinen lapsenlapsi opettelee säännöllistä hampaiden harjausta, iloitsee mummu.

Eläkepäivillä hän aikoo mummoilun ohessa matkailla ja ehkä myös jatkaa hammashoidon matkasaarnaajana, sillä kouluttajalle riittää työsarkaa.

Kontu Marjaana

Jaa artikkeli

Suosittelemme