Hirsiä, pitsiä ja meditointia

Kiire jäi taakse, kun Outi Hurskainen asettui asumaan vuonna 1932 rakennetulle Ahtialan asemalle.

Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä.

- Eipä ole kummoinen, ajatteli Outi Hurskainen käytyään vuonna 2010 katsastamassa myynnissä ollutta Ahtialan vanhaa asemaa.

Pian hän kuitenkin löysi itsensä remontoimasta tuota hirsitaloa. Vuosien saatossa hän on tehnyt asemasta lämminhenkisen kodin, jossa vanhoilla kalusteillakin on tarinansa.

Valmista ei ole vieläkään, esimerkiksi tapetteja ja listoja puuttuu - mutta mielenrauha löytyi.

- Kun rahat ja voimat loppuvat, on pakko oppia sietämään keskeneräisyyttä. Kun sietää talon puutteet, alkaa sietää niitä myös itsessään ja muissa. Ja sitten ei enää olekaan oravanpyörässä, tunnelmoi Hurskainen lempipaikallaan keittiön pöydän ääressä.

- Vanhoissa rakennuksissa on jäljellä ihmisen kokoiset mittasuhteet. Esimerkiksi vanha ikkuna on hyvin meditatiivinen, saatan vain istua ja katsella sitä.

Lisää Ahtialan vanhasta asemasta ja paljon muutakin asiaa sisustamisesta viikonlopun Uusi Koti -lehdessä.

Marjaana Kontu
marjaana.kontu@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme