Kuvaajat tulivat todennäköisesti Helsingistä Lahteen toiminnan perässä - elokuvatutkija kommentoi vuoden 1918 filmiä

Viime viikolla nettisivuillamme julkaistu vanha dokumenttifilmi saksalaisten sotaretkeltä Suomeen vuonna 1918 on herättänyt laajaa mielenkiintoa ja poikinut mielenkiintoisia yhteydenottoja. Elokuvatutkija ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu tuntee tuon tyyppisten filmien taustoja keskimääräistä paremmin, sillä hän on perehtynyt väitöskirjatutkimuksessaan suomalaiseen elokuvaliiketoimintaan vuosina 1900-1920-luvuilla. Yksi olennainen osa tuota historiaa ovat yhteydet Saksaan, joten Hupaniittu on perehtynyt myös saksalaisten vuonna 1918 täällä tekemiin propagandafilmeihin.

- Saksan armeijalla oli osasto, joka kuvasi täysipäiväisesti filmi- ja kuvamateriaalia, ja oli koko ajan joukkojen mukana, Hupaniittu kertoo.

Kuvaustoimintaa tekevä organisaatio oli nimeltään Bild- und Filmamt, eli lyhennettynä Bufa. Sen kuvaajat kulkivat joukkojen mukana sinne mihin käsky kävi, joten myös Suomen tulleen Saksan Itämeren divisioonan matkassa oli Bufan edustajia.

- He olivat saksalaisia ammattikuvaajia, mikä näkyy kuvan laadussa. Heidän ottamansa valokuvat on usein nopeasti helppo erottaa esimerkiksi suomalaisten silloin ottamista kuvista, Hupaniittu toteaa.

Hupaniittu arvio kaiken tiedossa olevan kuva- ja filmimateriaalin perusteella, että saksalaisilla oli Suomessa yksi ryhmä, joka liikkui ensi Hankoon maihinnousun tehneen Saksan Itämeren divisioonan matkassa ja kuvasi mm. Helsinkiä taisteluiden jälkeen. Lahden valtauksen teki kuitenkin erillinen osasto Brandenstein, joka oli tehnyt maihinnousun Loviisaan. Lahden taistelut olivat hieman Helsinkiä myöhemmin, joten sama kuvausryhmä on voinut hyvinkin liikkua molemmissa paikoissa.

- Mikään ei viittaa siihen, että olisi ollut kaksi erillistä kuvausryhmää. Todennäköisesti on menty Helsingin taisteluiden jälkeen sinne missä tapahtuu ja lähdetty hakemaan lisää kuvattavaa, Hupaniittu arvioi.

Hän arvioi, että saksalaisten kuvausryhmässä on ollut 2-3 miestä. Heidän kalustonsa on ollut sen ajan mittapuun mukaan suhteellisen kevyttä, helposti mukana kuljetettavaa laitteistoa.

- Vaikuttaa siltä, että heillä ei ole ollut mahdollisuutta kehittää filmejä Suomessa. He ovat vain kuvanneet materiaalin ja lähettäneet sen jälkikäsittelyä varten Saksaan esimerkiksi saksalaisilla huoltolaivoilla.

Hupaniittu arvioikin, että mm. Lahdessa kuvattu filmi ”Wiederherstellung der Ordnung in Finnland durch finnische Weiße Garden und deutsche Truppen” on näytetty saksalaiselle yleisölle vasta pari kuukautta kuvaamisensa jälkeen. Hänen tiedossaan on, että osa saksalaisten kuvaamista filmeistä on esitetty vuonna 1918 myös Suomessa, mutta juuri tämän filmin osalta tällaisista näytöksistä ei ole jäänyt tietoja.

Jälkikäteen on mahdotonta arvioida tarkalleen, kuinka iso yleisö lopulta näki Lahdessa kuvattua materiaalia.

- Bufan tarkoitus oli saada filmeilleen mahdollisimman laajaa levitystä. Toisaalta tällaisten filmien esitysaika ei ollut kovin pitkä, koska koko ajan tuli uusia tapahtumia.

Elokuvissa käynti ei ollut vuonna 1918 nykyisen kaltaiseen pitkään elokuvaan verrattava tapahtuma, joten uutisfilmitkin olivat olennainen osa elokuvaillan sisältöä.

- Se muistutti enemmän television katselua. Illan esityksessä saattoi tyypillisesti olla uutiskatsaus, komedia ja pisimpänä esityksenä noin 45 minuutin elokuva.

Lahdessa kuvattu pätkä edustaa aikakaudelle tyypillistä propagandaa.

- Silloin sillä sanalla oli paljon positiivisempi merkitys kuin nykyään. Sen tarkoitus oli positiivisen mielialan nostattaminen omien joukkojen ja kotirintaman keskuudessa.

Paikalliset historian harrastajat ja asiantuntijat ovat arvuutelleet, onko filmillä nähty taistelukohtaus lavastettu.

- Kyllähän se siltä näyttää. Täysin varmasti asiaa on kuitenkin mahdotonta sanoa, kun on kyse lähes sata vuotta vanhasta filmistä.

 

Oliko se vanhin Lahdessa kuvattu filmi?

Viime viikolla nettisivuillamme julkaistu filmi vuodelta 1918 ei ole aiemmin ollut laajemmin esillä paikallisessa julkisuudessa. Niinpä arvuuttelimme filmin ja siihen liittyvän jutun julkaisun yhteydessä, onko kyseessä mahdollisesti vanhin Lahdessa kuvattu liikkuvan kuvan pätkä.

Todennäköisesti ainakin vanhin näihin päiviin asti säilynyt. Lahdessa on kuvattu jo vuonna 1911 Ateljee Apollon runsaan kolmen kolmen minuutin mittainen filmi ”Maatalousnäyttely Lahdessa”, mutta se on tuhoutunut. Tuo on sinänsä tyypillistä viime vuosisadan alkupuolen filmeille.

- Tuohon aikaan on kuvattu paljon, mutta sen ajan nitraattifilmit tuhoutuivat helposti, kertoo elokuvatutkija Outi Hupaniittu.

Vuodelta 1918 on olemassa myös lyhyehkö ja teknisesti suhteellisen heikkolaatuinen pätkä, joka on kuvattu Fellmanin pellolla vuonna 1918. Kuvassa näkyy pellolle antautuneita punavankeja ja ennen kaikkea heidän hevoskärryjään ja irtaimistoa. Kyseinen noin 30 sekunnin mittainen otos löytyy Ylen elävästä arkistosta. Mikäli saksalaisten filmillä näkyvä marssikohtaus on kuvattu heti Lahden valtauksen jälkeen, on se todennäköisesti ainakin muutaman päivän vanhempi kuin Fellmanin pellolla taltioitu otos. Lahden taisteluihin perehtynyt Seppo Toivonen arvioi, että Fellmannin pellon otos on hyvinkin voitu kuvata samana päivänä kuin Aleksanterinkadun marssikohtaus. Tätä arviota hän perustelee mm. sillä, että punaiset pystyivät ampumaan tykillä Teivaanmäeltä Aleksanterinkadulle toukokuun ensimmäiseen päivään asti.

Saksalaisten kuvaama filmi on ollut ennen viime viikkoa suhteellisen pienen piirin tiedossa, mutta ei kuitenkaan täysin pimennossa. Filmi nousi esille esimerkiksi rautatiehistorian harrastajien keskustelupalstoilla tammikuussa 2014 ja yksi keskustelijoista ilmoitti tunnistaneensa Lahdessa kuvatut paikat helmikuussa 2015 jättämässään viestissä. Saksalaisten vanhoja filmejä digitoitiin paljon vuodeksi 2014, jolloin ensimmäisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi sata vuotta. Saksalaisesta arkistofilmien tietokannasta löytyy yhteensä neljä Suomessa vuonna 1918 kuvattua filmiä.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Jaa artikkeli

Suosittelemme