Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Pääkirjoitus

Paikallispolitiikan vauhdikas vuosi 2017

Kunnallisvaalien sävyttämässä lahtelaisen paikallispolitiikan vuodessa on riittänyt kuohuntaa ja paljon puhetta herättäneitä käänteitä.

Kovin odotuksin toimintansa aloittaneen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän startti ei ollut helpoin mahdollinen, sillä yhtymän toimitusjohtaja Timo Louna oli siirretty syrjään tehtävästään aivan vuoden 2016 lopussa. Silloinen yhtymän hallitus ehti jo esittää uudeksi toimitusjohtajaksi Uudenmaan maakuntajohtajaa Ossi Savolaista. Hän veti kuitenkin yllättäen hakemuksensa pois ennen yhtymävaltuuston kokousta, joten tehtävään valituksi tuli aktiivisesti kampanjoinut Eetu Salunen.

Kunnallisvaalit oli merkittävä virstanpylväs myös yhtymälle, kun Francis McCarron (kok) väistyi hallituksen puheenjohtajan paikalta ja hänen tilalleen tuli Ville Skinnari (sd). Muutos oli mielenkiintoinen, olihan kyseinen kaksikko ottanut julkisestikin yhteen vuoden alkupuolella Skinnarin ollessa vielä yhtymän valtuuston puheenjohtaja. Vuoden jälkipuolella kuultiinkin etenkin oikeiston suunnalta kommentteja, joiden mukaan yhtymän uudistaminen olisi pysähtynyt poliittisen johdon vaihduttua. Yhtymän suunnalta tämä on kiistetty ja pyritty korostamaan yhtymän merkitystä myös paikallisen elinkeinopolitiikan välineenä.

Lahden kunnallisvaaleissa nähtiin vauhdikkaita käänteitä jo ehdokasasetteluvaiheessa, kun Kalle Aaltosta ei hyväksytty perussuomalaisten ehdokkaaksi. Osapuolilla oli hyvinkin poikkeavat näkemykset siitä, miksi näin tapahtui. Tilanne johti joka tapauksessa siihen, että Aaltosen nimi ilmestyi yllättäen kokoomuksen alustavalle ehdokaslistalle. Aaltosen ehdokkuus ei kuitenkaan mennyt läpi kokoomuksenkaan kunnallisjärjestössä, vaikka hänet oli jo ennen kohun alkamista kertaalleen ehditty valita ehdokkaaksi. Lopulta Aaltonen perusti Pro Lahti -nimisen ryhmän, keräsi henkilökohtaisesti 1 382 ääntä ja vei mukanaan valtuustoon myös Minni Salmisen.

Varsinaisen vaalipäivän dramatiikka liittyi kuitenkin enemmän puolueiden voimasuhteisiin. Valtuustoon syntyi ns. punavihreä enemmistö, kun SDP, vihreät ja vasemmistoliitto saavat uudesta valtuustosta 30 paikkaa. Vaalien suurin voittaja oli valtakunnallisen trendin mukana vihreät, joka sai Lahdessa 7 paikkaa. Tulos oli tyrmäysisku kokoomukselle, joka joutuu tyytymään 14 paikkaan. Lahden tulos poikkesi useimmista muista kaupungeista, joten paikallisessa jälkipyykissä selityksiä etsittiin niin kansanedustajatilanteesta kuin edellisen vaalikauden lopun tapahtumista.

Vaalien jälkeisessä paikkajaossa syntyi mielenkiintoinen tilanne, kun demarit joutuivat arpomaan päätoimisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan valintaa Pekka Komun ja Sirkku Hildénin välillä. Komua oli soviteltu paikalle jo ennen vaaleja, mutta Hildénillä oli huomattavasti isompi äänipotti vaaleissa. Lopulta demarit tekivät asiassa keskustelua herättäneen Salomonin tuomion: Komulle vaalikauden kaksi ensimmäistä vuotta, Hildénille kaksi jälkimmäistä.

Vaalien jälkeisessä paikkajaossa kuului myös sirpaleiden kilinää, kun lasikatto murtui Milla Bruneaun noustessa ensimmäisenä naisena Lahden valtuuston puheenjohtajaksi. Paikka olisi ollut tarjolla suuremman äänipotin keränneelle Juha Rostedtille, mutta hän valitsi puolipäiväisesti palkatun tehtävän kaupunginhallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

Kesälomien jälkeen paikallispolitiikan ilmapiiri sähköistyi heti syyskauden ensimmäisessä seminaarissa. Virkamiesjohto räväytti valtuutetuille pureskeltavaksi suunnitelman tuntuvasta veronkorotuksesta.

Lopulta valtuusto hyväksyi marraskuun puolivälissä soraäänien säestyksellä odotetun kaltaisen ratkaisun, joka oli yhdistelmä tuloveron ja kiinteistöverojen korotuksia. Lahti on ensi vuonna suurten kaupunkien kovin verottaja tuloveroprosentilla 20,75. Kaiken kaikkiaan verojen korotuksilla on tarkoitus saada kaupungin kassaan 15 miljoonaa euroa lisää. Veronkorotusten ohella on valmisteltu kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa, jolla yritetään saada 20 miljoonan euron tuottavuushyödyt viiden vuoden kuluessa.

Poliittisen syksyn puhuttuihin tapauksiin kuului myös kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran ilmoitus eläkkeelle lähdöstä ensi vappuna. Seuraajan valinta on päättäjien sylissä heti tulevan vuoden alkupuolella, kaikkien normaalien vuodesta toiseen siirtyvien murheiden rinnalla.

Jaa artikkeli

Suosittelemme