Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Pääkirjoitus

Oliko tällä puserruksella oikeasti mitään merkitystä?

Lahden valtuuston maanantainen kokous oli mielenkiintoinen esimerkki siitä, millaista paperinpyörittelyä päätöksenteko voi arkisimmillaan olla. Valtuusto päätti kaupungin lausunnosta sote-uudistuksen valinnanvapautta koskevaan lainsäädäntöön. Lopulta kaupungin kanta syntyi yhden äänen enemmistöllä, kun valtuuston punavihreän blokin kannattama versio peittosi kaupungin virkamiesten valmisteleman paperin.

Kokouksessa puhuttiinkin itse asian lisäksi paljon myös lausuntoon liittyvästä valmisteluprosessista. Salin oikealla reunalla oltiin vakuuttuneita siitä, että kaupungin kannaksi tullut lausunto oli suurelta osin peräisin demareiden puoluetoimistolta. Tätä arviota demarit eivät edes yrittäneet kiistää, päinvastoin (s. 14).

Parissakin puheenvuorossa pohdittiin myös, mitä merkitystä koko lausunnolla lopulta on. Lahden lausunnosta tuli kaikkine kommentteineen niin pitkä, että sen pelättiin hautautuvan noin 300 muun lausunnon joukkoon, kun uutta lainsäädäntöä valmistellaan.

Lausunnon ja siihen liittyvän päätöksenteon merkittävyyttä voi perustellusti tulkita kahdella päinvastaisella tavalla.

Jälkipolvet voivat todeta, että lahtelaisille 29päättäjille asia oli yhtä vaikea kuin esimerkiksi Sibeliustalo tai toriparkki.

Sote-palveluista ja valinnanvapaudesta puhuttaessa ollaan niin tärkeiden asioiden äärellä kuin mahdollista paikallisessa päätöksenteossa. Toimivat sote-palvelut ovat tähän asti olleet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Nyt sitä ollaan joidenkin mielestä romuttamassa, joidenkin mielestä päivittämässä tämän päivän oloihin sopivaksi ja asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi. Siksi ei ole samantekevää, mitä Lahden kokoinen kaupunki asiasta lausuu.

Yhtä hyvin voidaan sanoa, että Lahden lausunto ei yksinään ratkaise yhtään mitään. Lainsäädännön valmistelun kannalta olennaisinta on kaikista palautteista piirtyvä kokonaiskuva. Siinä arvioinnissa Lahden lukuisat lauseet eivät välttämättä paljon paina.

Yksittäisistä puroista voi kuitenkin tulla iso virta. Viimeisimpien tietojen perusteella kriittisiä lausuntoja on tullut monelta muultakin suunnalta kuin Lahdesta. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri katsoi lausunnossaan, että asiakassetelin käyttö nyt esitetyssä laajuudessa vaikeuttaisi päivystysvalmiuden ylläpitämistä, lisäisi kustannuksia sekä johtaisi nykyisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon määrän laskuun (Aamulehti 12.12.).

Koko valinnanvapauskeskustelussa puhutaan ihmisten terveydestä ja valtavista rahoista. Ei siis ihme, että keskusteluun sekoittuu faktoja, tunnetta ja mitä erilaisimpia ideologiaan pohjautuvia ennakkokäsityksiä.

Koska kyseessä on kaikkea muuta kuin yksinkertainen kokonaisuus, myös poliittisen oikeiston suunnalta kuuluu terävää kritiikkiä esitettyä valinnanvapautta kohtaan. Moni on sitä mieltä, että erikoissairaanhoito olisi viisainta jättää valinnanvapauden ulkopuolelle. Toisaalta moni valinnanvapausmallin vastustajakin on sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä kaikkine jäykkyyksineen ei ole optimimaalisin ratkaisu.

Koko kuviossa on heilahdettu ääripäästä toiseen tavalla, johon vain harva voi olla täysin tyytyväinen.

Lahden kriittinen lausunto on nyt vähintäänkin rikkana rokassa, kun Helsingin päässä yritetään sorvata uutta lainsäädäntöä. Lopputulos on hämärän peitossa. Jälkipolvet voivat todeta, että lahtelaisille päättäjille asia oli yhtä vaikea kuin esimerkiksi Sibeliustalo tai toriparkki.

Nähtäväksi jää, kumpaan hankkeeseen sote-uudistus aikanaan luontevammin rinnastetaan onnistumisensa puolesta.

Jaa artikkeli

Suosittelemme