Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Pääkirjoitus

Kompromisseja ja toiveiden tynnyreitä talousarvion valmistelussa

Lahden kaupunginhallitus käsitteli tällä viikolla kahden päivän ajan ensi vuoden talousarviota. Lopulta kaupunginhallitus teki äänestysten jälkeen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen muutamia muutoksia, mutta ei dramaattista linjan muutosta.

Odotusten mukaisesti hallitus esittää ensi vuodelle yhteensä noin 15 miljoonan euron korotuksia tuloveroon ja kiinteistöveroon. Tuloveron osalta tämä tarkoittaa puolen prosenttiyksikön korotusta, jonka jälkeen Lahden veroprosentti on 20,75. Tuolla lukemalla päästäänkin suurten kaupunkien kärkisijalle, mikä ei anna aihetta kättentaputuksiin.

Vaikka veroratkaisu syntyi hallituksessa näennäisen yksimielisesti, sitä ennen ehdittiin nähdään vääntöjä kaupungin menoista. Rahallisesti merkittävin ja tiukin äänestys koski hyvinvointiyhtymältä tehtäviä ostoja. Kokoomus olisi vähentänyt kaupunginjohtajan esityksestä kolme miljoonaa euroa, ja sai esitykseensä mukaan perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Näin ollen kaupunginjohtajan alkuperäinen esitys pysyi voimassa demareiden, vihreiden ja keskustan äänillä lukemin 6-5.

Kun kokoomus ei saanut haluamiaan menojen vähennyksiä läpi, ei puolue lähtenyt enää vastustamaan veronkorotuksia. Kokouksessa nähtiin myös perussuomalaisten esitys verojen pitämisestä ennallaan, mutta se ei saanut muilta kannatusta.

Kokouksessa nähtiin myös useita pienempiä päätöksiä. Subjektiivinen päivähoito-oikeus voidaan hallituksen puolesta palauttaa Lahteen, mutta vasta äänestyksen jälkeen lukemin 6-5. Tällä kertaa enemmistössä olivat demarit, vihreät ja kristillisdemokraatit. Hallitus hyväksyi yksimielisesti perusopetukseen 200 000 euron lisämäärärahan ja päätti esittää myös 100 000 euron määrärahaa hyvinvointia tukevaan työhön kolmannelle sektorille.

Yksittäisiä äänestyksiä olennaisempaa on taustalla oleva kokonaiskuva. Lahden valtuustosopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että kaupungin tulos riittää vuonna 2022 kattamaan nettoinvestoinnit. Tämä vaatii noin 40 miljoonan euron tasapainotusta kaupungin talouteen joko tuloja lisäämällä tai menoja vähentämällä. Tästä syystä kokoomuskaan ei lähtenyt enää kaatamaan veronkorotuksia hävittyään menojen vähennystä koskevat äänestykset.

Tämän viikon kokoukset alleviivaavat myös sitä, kuinka merkittävässä roolissa hyvinvointiyhtymä on kaupungin talouden kannalta. Kaupunginhallituksessa nähty äänestys on luontevaa jatkumoa sille keskustelulle, joka pulpahti jälleen kerran pintaan äskettäisessä valtuustoseminaarissa. Osa päättäjistä uskoo, että yhtymässä on vielä paljon nykyistä enemmän tehostamisen varaa. Yhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen puolestaan totesi viime lauantaina lehdessämme julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että Myllyvirran esitys soten rahoista on ”viisas ja valtiomiesmäinen”. Kaupunginhallituksen enemmistö oli nyt samoilla linjoilla.

Kaupunginhallituksen päätökset olivat vasta välivaihe talousarvion hyväksynnässä. Lopullinen sinetti saadaan valtuustolta, joka päättää veroprosenteista 13. marraskuuta ja muilta osin talousarviosta 4. joulukuuta. Noissa kokouksissa tullaan mitä todennäköisimmin näkemään vielä useita äänestyksiä.

Jo tässä vaiheessa näyttää siltä, että ainakin kaupunginhallituksen kesken talousarvioon on pyritty leipomaan kompromissia, jossa on tarjolla jokaiselle jotakin. Hallitus hyväksyi ehkä hieman yllättäenkin yksimielisesti päivähoidon palvelusetelit, joka on perinteisesti ollut ideologisesti herkkä aihe. Asia puhutti päättäjiä alkuviikonkin aikana paljon eikä äänestykseenkään ajautuminen ollut tiettävästi kaukana. Kokoomus on tavoitellut niin pitkään Lahteen palveluseteleitä, että se sai nyt hallituksen linjauksesta merkittävästi balsamia veroväännöissä syntyneille haavoilleen.

Kaupunginhallitus harrasti myös itsensä lohduttamista, kun se lisäsi talousarvioon kirjauksen, jonka mukaan ”kaupunki luo elinkeinopolitiikallaan ja taloudenhoidollaan edellytykset verotason laskulle valtuustokauden loppuun mennessä”.

Uskokoon ken tahtoo. Jotta hurskas tavoite todella toteutuisi, pitää Lahden päästä nykyistä huomattavasti paremmin mukaan talouskasvuun ja muuttaa siinä samalla talouden tasapainotusohjelmaa sanoista teoiksi.

Jaa artikkeli

Suosittelemme