Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Pääkirjoitus

Vakava varoitus Lahdelle väestötilastossa

Lahden väestötilastoissa on näkynyt pitkin vuotta huolestuttavia merkkejä väestönkasvun hiipumisesta. Elokuun tilastolukuja olikin siksi jo odotettu tavallista suuremmalla mielenkiinnolla, sillä koulujen alkamiskuukausi on merkittävä ajankohta koko vuoden muuttotilastojen kannalta. Nyt luvut ovat tulleet julki, ja ne eivät ainakaan vähennä huolta.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lahden väkiluku oli elokuun lopussa 119 395. Väestön määrä laski kuukauden aikana 97 henkilöllä. Tämä johtui maan sisäisestä muuttotappiosta, joka rokotti kaupungin väkilukua peräti 118 henkilöllä. Siirtolaisuus ja syntyneiden enemmyys eivät paikanneet tilannetta kuin yhteensä noin parinkymmenen henkilön verran.

Mikä huolestuttavinta, yleensä Lahti on aiemmin saanut koulujen alkaessa muuttovoittoa muista kunnista. Tuorein lukema pakottaa sinisilmäisimmätkin optimistit tunnustamaan, että tämän vuoden hiipuvissa väkiluvuissa on kyse jostakin muusta kuin satunnaisesta tilastollisesta vaihtelusta.

Kerran kuukaudessa julkaistava rutiiniluontoinen tilastouutinen saattaa lopulta olla yksi tämän vuoden merkittävimmistä uutisista Lahdessa. Jos kaupungin väkiluku lähtee trendinomaisesti sakkaamaan, putoaa kaupungin pidemmän tähtäimen suunnitelmilta ja strategioilta pohja pois.

Kerran kuukaudessa julkaistava rutiiniluontoinen 29tilastouutinen saattaa lopulta olla yksi tämän vuoden merkittävimmistä uutisista Lahdessa.

Yksittäisten lukujen perusteella on vielä vaikea esittää pitkälle meneviä analyyseja ilmiön taustoista, mutta hyviä kysymyksiä on ilmassa sitäkin enemmän.

Työttömyystilastojen valossa väkiluvun kehitystä voi pitää osittain yllättävänä. Heinäkuun loppuun mennessä työttömien määrä oli vähentynyt Lahdessa lähes 700 henkilöllä vuodessa ja työttömyysaste oli täällä 1,1 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosi sitten. Samanaikaisesti monessa muussa kaupungissa työttömyyden lasku oli kuitenkin vielä nopeampaa. Kertooko tämä yksinkertaisesti siitä, että Lahdesta on muutettu parempien työmahdollisuuksien perässä muualle? Asian kunnollinen selvittäminen vaatii tarkempaa muuttovirtojen perkaamista.

Tuollainen uutinen herättää luonnollisesti myös kriittistä keskustelua kaupungin houkuttelevuudesta ja palveluiden laadusta. Homekoulut ja lääkäriaikojen kehno saatavuus ovat olleet osa lahtelaista arkea jo pitkään. Mikä vaikutus tämäntyyppisillä tilanteilla on ihmisten valintoihin?

Kaiken kukkuraksi tänä vuonna esiin on nostettu myös veronkorotusehdotus, joka nostaisi Lahden suurten kaupunkien kovimmaksi verottajaksi. Tuo ehdotus ei toki vielä ole ehtinyt vaikuttaa väestötilastoihin, sillä se julkistettiin vasta elokuussa.

Tässä vaiheessa muuttotappioluvun ympärillä pyörii paljon hyviä arvauksia, mutta toistaiseksi vähän varmaa tietoa. Kaupungin kannattaisikin pureutua asiaan pintaa syvemmältä kartoittamalla täältä pois muuttaneiden asukkaiden näkemyksiä esimerkiksi kyselytutkimuksella. Vastaavat tutkimuksethan ovat yksityisissä yrityksissä arkipäivää, kun ne selvittävät menettämiensä asiakkaiden ratkaisuihin vaikuttaneita syitä.

Jos ja kun tutkimuksella saadaan kunnollista tietoa pois muuttaneiden motiiveista, on se mitä arvokkainta tietoa päätöksenteon tueksi. Kaupunkihan teettää jok’ikinen vuosi selvityksiä paljon turhemmistakin aiheista, joilla ei ole lopulta tuon taivaallista merkitystä kaupungin kehityksen kannalta. Muuttajia haastattelemalla päästäisiin oikeasti olennaisten kysymysten äärelle ja miettimään siltä pohjalta korjausliikkeitä. Tuota tilastokehitystä ei ole varaa seurata apaattisesti sivusta tumput suorina.

Jaa artikkeli

Suosittelemme