Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Pääkirjoitus

Katsaus oman hiekkalaatikon ulkopuolelle

Lahden tekninen ja ympäristölautakunta kävi viime viikolla pienellä kiertueella Hämeenlinnassa, Tampereella ja Jyväskylässä. Matkan aikana lautakunnan jäsenet tutustuivat mm. kaupunkien kehittämissuunnitelmiin ja kaavoitushankkeisiin.

Reitin varrelle osui sellaisia kaupunkeja, että siinä on voinut lahtelaisella päättäjällä olla monttu auki isäntien powerpoint-esityksiä kuunnellessa. Etenkin Tampereen ja Jyväskylän tapauksissa suunnitelmat ovat täysin eri mittakaavassa kuin täällä.

Tampere on jo toteuttanut noin 200 miljoonan euron hintaisen rantatunnelin ja uuden, lähes 300 miljoonaa maksavan raitiovaunulinjan rakentaminenkin on jo täydessä vauhdissa. Seuraavaksi on vuorossa rautatien kattaminen tornitaloilla ja monitoimiareenalla. Yhteensä noin 500 miljoonan euron kokonaisuus, josta kaupungin osuus on 60 miljoonaa. Kaikkien näiden hankkeiden taustalla ovat alueen kovat väestönkasvuennusteet.

Myös Jyväskylässä on vireillä isoja suunnitelmia kaupungin kokoon nähden. Niin sanotussa Hippoksen hankkeessa ollaan tekemässä uutta liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymää, johon sisältyy mm. uusi monitoimiareena ja hotelli. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 300 miljoonaa euroa, josta yksityisen rahan osuus on lähes 90 prosenttia. Suunnitelman olennaisena tukijalkana on Jyväskylän perinteisesti vahva asema suomalaisen yliopistotasoisen liikuntatutkimuksen keskuksena. Kokonaisuuteen on tarkoitus saada entistä enemmän alan yritystoimintaa ja tuotekehitystä, ja sitä myötä uusia työpaikkoja.

Lahtelaisella päättäjällä on voinut olla monttu auki isäntien powerpoint-esityksiä

Vastaavia esimerkkejä löytyisi helposti muualtakin Suomesta. Pääkaupunkiseutu mammuttimaisine projekteineen on kokonaan oma lukunsa, mutta myös esimerkiksi Turussa tuntuu olevan vauhti päällä. Sikäläiselle ratapiha-alueelle suunniteltu elämys- ja tapahtumakeskus on 480 miljoonan euron hanke, jonka taustalta löytyvät mm. Supercell-miljonäärit Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja sekä ex-kiekkoilija Saku Koivu.

Mitä tapahtuu samaan aikaan Lahdessa? Kaupunki on laittamassa 70 miljoonaa euroa eteläiseen kehätiehen, jonka avulla Lahden ohi pääsee ajamaan entistä nopeammin. Kisapuistoon suunnitellaan uutta stadionia, jonka yhteydessä jännitetään, saadaanko sinne kasattua arviolta vajaan kolmen miljoonan euron suuruinen yksityinen rahapotti. Taide- ja muotoilukeskuksen osalta on käynnissä kylätaistelu parin tarjolla olevan vuokratilan kesken. Hotellihankkeista sitkeimmät ovat muhineet eri muodoissaan pöytälaatikoissa jostakin 80-luvulta lähtien, pääsemättä vielä lähellekään investointipäätöstä.

Viime vuosina on toki tehty merkittäviä muutoksia mm. keskustaan ja matkakeskuksen alueelle, mutta ne ovat loppujen lopuksi pientä näpertelyä verrattuna monessa muussa kaupungissa käynnissä oleviin kehityshankkeisiin.

Entä sitten? Mitä jos Lahdella ei yksinkertaisesti ole nykyisen väestönkasvun ja taloustilanteen johdosta eväitä enempään? Paikallisessa keskustelussahan kuulee jo nyt paljon sellaisia puheenvuoroja, että viime vuosina on tehty aivan liikaa kaikkea turhaa.

Muiden kaupunkien uutisia vilkuillessa jokainen vähänkin pidemmälle tulevaisuuteen katsova ajattelee tilannetta väistämättä myös toisesta näkökulmasta. Onko Lahdella varaa jämähtää paikalleen ja jäädä muiden jalkoihin kaupunkien kasvukisassa? Mikä on tällä menolla kaupungin suhteellinen kilpailuasema ja vetovoima 2030-luvulla?

Lahti otti kehitysloikan ja nosti selvästi profiiliaan vuosituhannen vaihteen tienoilla, kun Ankkurin alue ja Sibeliustalo rakentuivat. Jotain vastaavaa tarvittaisiin kipeästi nyt, pelkkä muutaman keskustan kadun uudelleenjärjestely ei näy eikä tunnu vielä missään.

Monissa nyt vireillä olevissa muiden kaupunkien isoissa hankkeissa silmiinpistävää on yksityisen rahan iso osuus. Sitä tarvittaisiin kipeästi Lahdessakin. Avautuvatko investoijien rahahanat esimerkiksi radanvarren alueella, jonka kehittämiseen tarjoutuu uusia mahdollisuuksia valtatie 12:n siirtyessä nykyiseltä paikaltaan kehätielle? Tai saadaanko urheilukeskuksen ja sataman alueelle sellaisia investointeja, jotka profiloivat aluetta aidosti uudella tavalla?

Lahdellakin on olemassa periaatteessa lupaavia kehittämisen aihioita. Nyt on korkea aika saada niitä toteutusvaiheeseen.

Jaa artikkeli

Suosittelemme