Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Pääkirjoitus

Verokeskustelut vauhtiin vuonojen rannalla

Tiukan taloustilanteen kanssa painiskeleva Lahden kaupunginhallitus lähti pienelle opinto- ja seminaarimatkalle sinne, missä pikkurahasta ei ole pulaa. Osloon suuntautunutta noin 20 000 euron hintaista matkaa on perusteltu mm. sillä, että lahtelaiset halusivat tutustua Euroopan vihreä pääkaupunki 2019 -kilpailun voittajaksi selviytyneen kaupungin ympäristöratkaisuihin.

Norjalaisten vinkit voivat olla tarpeen, jos ja kun Lahti yrittää toistamiseen tavoitella Vihreän pääkaupungin titteliä. Käytännössä sen työn tosin tekevät täysin muut henkilöt kuin kaupunginhallituksessa istuvat poliitikot.

Tavallisten lahtelaisten kannalta huomattavasti olennaisempaa on, miten kaupunginhallituksen jäsenet ovat valmistautuneet tulevan vuoden talousarvioratkaisuihin. Aiheesta käytiin alustavia keskusteluja vuonojen äärellä ja tulevina viikkoina keskustelu pääsee täyteen vauhtiin täällä kotimaisemissa.

Tässä vaiheessa mielenkiinto kohdistuu mm. siihen, millaisia veroratkaisuja kaupungintalolta putkahtaa ulos syksyn hämärtyessä. Viime syksynähän nähtiin lähestyvien vaalien sävyttämä erikoinen näytelmä, kun Lahti oli jo korottamassa kiinteistöveroa, mutta suunnitelma meni kalkkiviivoilla uusiksi värikkäiden poliittisten vaiheiden jälkeen valtuuston oikean reunan äänestettyä korotusta vastaan.

Tuon kysymyksen rinnalla on lopulta se ja sama, kerätäänkö verot kaupungin kassaan tuloverona, kiinteistöverona vai poikkeuslainsäädännön 29turvin paikallisia tarpeita varten 29räätälöidyllä lihamukiverolla.

Tällä kertaa uudella valtuustolla ei ole vaaleja kolkuttamassa nurkan takana, joten tilannetta tarkastellaan eri lähtökohdista. Enemmän tai vähemmän epävirallisten signaalien perusteella päättäjien keskuudessa olisi nyt viime vuotta enemmän valmiutta verojen korotukseen.

Kyse ei olisi välttämättä vain kiinteistöverojen korotuksesta. Tulovero on keskusteluissa yhtä lailla tarkastelun kohteena, joten ratkaisu saattaa lopulta olla jonkinlainen yhdistelmä molempien veromuotojen korotuksia.

Eri veromuodot kohtelevat osittain eri tavalla eri väestöryhmiä, mutta tavalliselle keskivertokaupunkilaiselle olennaisinta on tietenkin kokonaisuus. Kuinka iso osa tuloista menee erilaisiin veroihin? Tuon kysymyksen rinnalla on lopulta se ja sama, kerätäänkö verot kaupungin kassaan tuloverona, kiinteistöverona vai poikkeuslainsäädännön turvin paikallisia tarpeita varten räätälöidyllä lihamukiverolla.

Eri veromuotojen muodostamaa kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa, mutta onneksi tästäkin asiasta löytyy tutkittua tietoa. Veronmaksajat ry:n tekemistä vertailulaskelmista ilmenee, kuinka paljon keskimääräinen palkansaajaperhe yhteensä maksaa asuinpaikkakunnan perusteella määräytyviä veroja asuessaan samankokoisessa asunnossa eri paikkakunnilla. Vertailussa on otettu huomioon kunnallisvero, kirkollisvero ja kiinteistövero.

Tässä vertailussa Lahti sijoittuu tämän vuoden veroasteillaan keskikastiin. Laskelman esimerkkiperhe maksaa täällä kuntakohtaisesti määräytyviä veroja vuodessa yhteensä 15 784 euroa. Se on 1 445 euroa enemmän kuin Helsingissä, mutta 1 252 euroa vähemmän kuin listan kärkisijalla olevassa Kokkolassa. Esimerkiksi Jyväskylään verrattuna Lahti on vuodessa 204 euroa kalliimpi, mutta Kuopioon verrattuna 173 euroa halvempi.

Kuinka suuria noiden erojen pitää olla, jotta niillä on todellisuudessa merkitystä ihmisten asuinpaikkakunnan valinnassa? Muun muassa tätä päättäjät joutuvat puntaroimaan monen muun kysymyksen ohella miettiessään veroratkaisuja. Suurten kaupunkien välisen vertailun lisäksi pitää ottaa huomioon maakunnan sisäinen verokilpailu, unohtamatta alueellisen ostovoiman näkökulmaa.

Kolikon toisella puolella on tietysti koko ajan kaupungin menoihin liittyvä arviointi. Mitä suurempi osa päättäjistä on sitä mieltä, että säästöjen tiellä on tulossa seinä vastaan, sitä suuremmaksi veronkorotusten todennäköisyys nousee.

Niin tai näin, helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla tänäkään syksynä.

Jaa artikkeli

Suosittelemme