Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Pääkirjoitus

Tekoälykäs Lahti

Päättäjien ja virkamiesten keskuudessa on Lahdessa tapana todeta vuodesta toiseen, että nyt on aika ajatella uudella tavalla ja kyseenalaistaa rohkeasti vanhat toimintamallit. Viimeisen parin vuoden aikana puhe on ottanut lisää kierroksia, kun suomalaisen kuntakentän on odotettu menevän perusteellisesti uusiksi sote- ja maakuntauudistuksen myötä.

Kaikki hallinnolliset laatikkoleikit ovat kuitenkin naurettavan pientä piiperrystä lähivuosien todellisten muutosten rinnalla. Ennusteiden mukaan tekoälyn kehitys aiheuttaa jopa suuremman yhteiskunnallisen ja taloudellisen mullistuksen kuin teollinen vallankumous aikanaan. Muutos vaikuttaa vääjäämättä perusteellisesti mm. koneen ja ihmisen väliseen työnjakoon, pääomien kasautumiseen ja sosiaalipolitiikkaan. Vain muutamia mainitaksemme.

Tuollaiset puheet saattavat vielä tässä vaiheessa tuntua mielikuvituksellisilta tieteiskertomuksilta. Niille alkaa kuitenkin löytyä yhä enemmän katetta todellisuudesta.

Esimerkiksi viime vuonna nähtiin merkittävä läpimurto, kun Googlen kehittämä AlphaGo-tekoäly voitti kiinalaisessa Go-strategiapelissä pelin parhaana ihmispelaajana pidetyn Lee Sedolin. Kyseistä peliä on pidetty tekoälyn kannalta vaikeana, koska pelissä tarvitaan ihmisen aivotoiminnalle tyypillistä intuitiota.

Miksi täällä ei voisi tehdä rohkeita kokeiluja 29siinä missä muuallakin?

Vielä 90-luvulla arvioitiin, että tekoälyltä menisi ainakin sata vuotta päihittää ihminen Go-pelissä. Nyt koneäly pystyi löytämään uusia oivalluksia pelistä, jota ihmiskunnan parhaat aivot olivat tutkineet jo satoja vuosia.

Tekoälyyn läheisesti liittyvä käsite onkin koneoppiminen. Toisin sanoen tietokoneohjelmat eivät ole vain sen varassa, millaisia toimintaohjeita ihminen on niille syöttänyt. Sen sijaan ohjelmat pystyvät tekemään päätelmiä havaintojensa perusteella ja sopeuttamaan toimintaansa sen mukaan.

Kaikki tuo tarkoittaa sitä, että koneet ottavat hoitaakseen yhä enemmän sellaisia tehtäviä, joiden ajateltiin soveltuvan vain ihmisten hoidettaviksi. Tähän perustuvat mm. arviot itseohjautuvien autojen yleistymisestä.

Kuten aina, meillä on tapana yliarvioida muutoksen voimakkuutta lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioida hiemankin pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi vuosituhannen alussa langattoman internetin piti tulla nopeastikin taskuihimme mm. silloin kohistun wap-tekniikan myötä.

Se kehityspolku ei lopulta edennyt alkua pidemmälle, mutta suuri trendi eteni vääjäämättömästi. 15 vuotta sitten vain visionäärisimmät osasivat todennäköisesti nähdä, kuinka paljon hoidammekaan kaikkia mahdollisia asioita nykyään älypuhelimiemme kautta, ihmissuhteista alkaen.

Vastaava logiikka toteutuu vääjäämättä tekoälyn kehityksessä. Suurimmat läpimurrot tuskin tapahtuvat Lahdessa, mutta niiden pohjalta tehdyt sovellukset tulevat nopeasti tännekin käyttöön.

Tässä vaiheessa kukaan ei osaa varmasti sanoa, mitä kaikkea tuo tarkoittaa esimerkiksi kaupungin palveluiden kannalta. Yksi asia on varma: tulevaisuudessa vahvoilla ovat ne kaupungit, työyksiköt ja yksittäiset työntekijät, joiden osalta puhe asioiden tekemisestä uudella tavalla ei ole vain Sibeliustalon maisemakabinetin seminaarissa lausuttua sanahelinää. Miksi täällä ei voisi tehdä rohkeita kokeiluja siinä missä muuallakin?

Teknologinen kehitys on mielenkiintoista myös paikallisen demokratian ja päätöksenteon kannalta. Esimerkiksi Tieto Oyj:n yhdessä liiketoimintayksikössä tekoäly on johtoryhmän täysivaltainen jäsen, jolla on myös äänioikeus.

Nähtäväksi jää, milloin tekoäly tulee Lahden kaupunginhallitukseen. Voisiko tuo uusi apulainen edustaa alkuvaiheessa vaikka nukkuvien puoluetta? Kansainvälinen mediahuomio olisi ainakin taattu, jos se ehditään tehdä ensimmäisenä kaupunkina. Se olisi todellista asioiden ajattelemista ja tekemistä uudella tavalla.

Jaa artikkeli

Suosittelemme