Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Pääkirjoitus

Odotettu rysäys vaalikauden loppuun

Tämä viikko on ollut paikallisessa hallinto- ja päätöksentekokoneistossa merkittävien uutisten aikaa. Lahden kaupunki julkisti tiistaina viime vuoden tilinpäätöksensä, joka oli karua luettavaa. Tulos painui lähes 10 miljoonaa euroa pakkaselle. Myöhemmin samana päivänä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut, joissa tavoitellaan 200 henkilötyövuoden vähennystä.

Uutiset eivät ihan suoraan liity toisiinsa, mutta epäsuorasti hyvinkin paljon. Lahden ostamat erikoissairaanhoidon palvelut ylittyivät viime vuonna 11 miljoonalla euroa ja muut sote-menot 5,5 miljoonalla eurolla. Toisin sanoen sote-menot olisivat upottaneet Lahden talouden vieläkin syvemmälle, ellei eräillä muilla tilinpäätöksen riveillä olisi nähty arvioitua pienempiä menoja tai suurempia tuloja.

Tilanne ei ole millään tavoin uusi. Vastaava näytelmä on toistunut lähes vuosittain, minkä vuoksi monet päättäjät ovatkin syyttäneet Lahtea alibudjetoinnista. Vastaavasti Lahden kaupungintalon suunnalta on lähtenyt keskussairaalan vaatimuksia paremmasta talouden ennustettavuudesta ja kulujen hillinnästä.

Kaiken tämän perusteella oli jo etukäteen tiedossa, että vuodenvaihteessa toimintansa aloittaneeseen hyvinvointikuntayhtymään kohdistuu kovat odotukset. Sen onnistumisesta käytännössä riippuu, pysyykö Lahden talous tänä vuonna pinnalla vai ei.

Kukaan ei voi vielä takuuvarmasti sanoa, ketkä heiluttavat nuijaa yhtymän hallituksessa tulevien vaalien jälkeen.

Tällä viikolla aloitetut yt-neuvottelut on konkreettisin mahdollinen esimerkki yhtymän talouspaineista. Strategia- ja tukipalveluihin kohdistuvilla vähennyksillä tavoitellaan yhteensä noin seitsemän miljoonan euron säästöä. Se on vain osa siitä noin 20 miljoonan euron säästöpotista, joka yhtymän pitäisi saada kasaan verrattuna viime vuoden toteutuneeseen talousarvioon.

Yt-neuvotteluiden kokoluokkaa voi arvioida monesta eri näkökulmasta. 200 henkilön vähennys on paikallisesti kova toimenpide. Vastaavan suuruisia vähennyksiä saa hakemalla hakea paikallisen yksityisen elinkeinoelämän historiasta. Silloin ollut käytännössä kyse kokonaisten tuotantolaitosten lakkautuksista.

Toisaalta 200 henkilöä on suhteellisen pieni osa yhtymän noin 7 700 hengen henkilöstöstä. Melko tarkalleen noin 2,5 prosenttia. Vastaavan suuruisia ja paljon isompiakin sopeutuksia tehdään yksityisissä yrityksissä harva se päivä. Hyvinvointiyhtymän perustamisessa on kyse eri organisaatioiden yhdistämisestä, mikä johtaa yleensä lähes poikkeuksetta toiminnan tehostamiseen.

Hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja Francis McCarron (kok) on luvannut, että vähennykset eivät kohdistu hoitaviin käsipareihin. Hän on markkinoinut säästöjä hallinnon keventämistalkoina.

Yhtymän valtuuston puheenjohtaja Ville Skinnari (sd) on kyseenalaistanut McCarronin näkemyksen ja muistuttanut, että tukipalveluihin kohdistuvat säästöt kuormittavat lopulta hoitavaa henkilöstöä.

Varmaa on, että sekä McCarron että Skinnari pääsevät nyt tuomaan omia näkemyksiään ja poliittista ajatteluaan näyttävästi esille. Toinen julkisen hallinnon purkajana, toinen julkisen sektorin työntekijöiden puolustajana. Erittäin näppärää näinkin lähellä näinkin lähellä kunnallisvaaleja.

Olisi kuitenkin paksua väittää, että yt-neuvottelut on ajoitettu tähän ajankohtaan pelkästään vaalikampanjointiin liittyvistä taktisista syistä, vaikka tuon suuntaisia vihjailuja kuulee nykyään esitettävän paljon ihmeellisemmistäkin asioista.

Sen sijaan vaalit liittyvät neuvotteluiden ajoitukseen toisella tavalla aivan varmasti. Jos ja kun yhtymän nykyinen hallitus aikoo saada jotakin aikaiseksi yt-neuvotteluiden avulla, nyt on jo korkea aika aloittaa. Neuvotteluihin menee lakisääteisesti vähintään kuusi viikkoa, minkä jälkeen tätä vaalikautta onkin enää jäljellä vain muutama viikko.

Kukaan ei voi vielä takuuvarmasti sanoa, ketkä heiluttavat nuijaa yhtymän hallituksessa tulevien vaalien jälkeen. Ei, vaikka kulisseissa olisi käyty millaisia alustavia taustakeskusteluja tahansa. Siksi saneeraajilla on nyt kiire tehdä näkyvää jälkeä. Tulevina viikkoina saatamme nähdä vielä mielenkiintoisia käänteitä. Hyvinvointiyhtymän lyhyen historian aikana hallituksen tekemät linjaukset ovat muuttuneet yllättävilläkin tavoilla yhtymän valtuustossa.

Jaa artikkeli

Suosittelemme