Työttömän juoksuhaudan tie

Suomi sata -juhlavuoden ”kunniaksi” oikeistohallitus ajoi eduskunnassa läpi lain ns. työttömien aktivointimallista, jonka tasavallan presidentti Sauli Niinistö allekirjoituksellaan vahvisti. Tästä käynnistyi vuodenvaiheessa luokkasodan satavuotismuistovuoden ihmisjahti, satojentuhansien työttömien varsinainen juoksuhaudan tie. Tällaiset vertaukset kaivannee tuekseen perusteluja, mutta ensin tiivistetysti siitä, mistä on kysymys.

Hallituspuolueiden eduskunnassa läpiajama laki koskee kaikkia työttömiä, saavatpa he sitten työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Vuoden alusta alkaen työttömyysturvaa leikataan 4,65 prosenttia, ellei työtön ole 65 päivän jaksolla ollut palkkatyössä 18 tuntia, harjoittanut yritystoimintaa hankkien vähintään 240 euroa tai osallistunut työllistämistä edistäviin palveluihin viitenä päivänä.

Tässä laissa on puhtaasti kyse työttömän toimeentuloleikkurista, jonka laukeamiseen työtön ei voi käytännössä vaikuttaa. Eduskunnan perustuslakivaliokuntakin on hallituksen pimittämässä lausunnossaan todennut, että ”koska työttömillä ei edellä todetuista ja erilaisista yksilöllisistä syistä ole yrityksistään huolimatta välttämättä mahdollista täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta, ehdotusta ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana.” Aktiivimallin sisältämä työttömän työllistymisvelvoite loukkaa työnhakijan oikeusturvaa, sillä hän ei voi vaikuttaa siihen onko työtä lainkaan tarjolla tai tuleeko palkatuksi avoimeen työpaikkaan. Samoin on laita työllistämistä edistävien palvelujen osalta, sillä niitä ei ole kaikissa tilanteissa tarjolla tai ne on poissuljettu yksilöidyssä työnhakusuunnitelmassa. Tämän mallin sisään on leivottu muitakin konnankoukkuja. Mm. yrittäjästatus johtaa sinänsä yleisesti työttömyysturvan ulkopuolelle ja lyhyt työssäolojakso voi merkitä työttömyyspäivärahan menetykseen työllistymistä pidemmältä jaksolta.

Erityisen kaltoin ”aktiivimalli” kohtelee vaikeammin työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä, joita päijäthämäläisistä työttömistä on tuoreen marraskuun tilaston mukaan maamme mitassa ennätysmäiset 38,2 prosenttia. Hallitus on julkistanut toteuttavansa ensikeväänä työnhakuun ulotettavan uuden ”aktiivimallin”, jolla pidemmällä tähtäimellä tavoitellaan koko työttömyyskorvausjärjestelmän romuttamista ja halpatyömarkkinoiden luomista Suomeen. Tästä esimakua on vastikään saatu veroparasiitti Attendon laittomin sopimuksin palkkaamien filippiiniläisten sairaanhoitajien tapauksessa. Voidaan myös peräänkuuluttaa Lahden kaupungin yhtiön, Lahti Energian, yhteiskuntavastuuta uuden biovoimalan rakennuttajana velvoittaa urakoitsijoita käyttämään paikallista ja kotimaista työvoimaa.

Jo toistasataa tuhatta suomalaista on kansalaisaloitteella vaatimassa raippamallin kumoamista. Työllistämiseen on haettava uusia lääkkeitä. Tilastot osoittavat, ettei talouskasvu sinänsä enää luo uusia työpaikkoja. Siksi onkin tartuttava kestävämpiin ratkaisuihin. Tällainen on olemassa olevan työn tasaisempi jakaminen työaikaa lyhentämällä ansiotasoa alentamatta. Tästä saatiin myönteisiä tuloksia 1990-luvun lopulla tehdyssä ja vaietussa kokeilussa, jossa oli mukana merkittäviä suomalaisia yrityksiä.

Seppo Korhonen

Jaa artikkeli

Suosittelemme