Tiirismaata ei pidä yhdistää Kannakseen

Olin 30 vuotta liikunnanopettajana Tiirismaalla, ja nyt vaikutan Tiirismaan koulun Kannatusyhdistys ry:n puheenjohtajana. Kannan huolta entisen työpaikkani tulevaisuudesta. Olen myös ylpeä Kannaksesta: olen pitkän linjan kannakselainen, koska kävin ylioppilaaksi siellä ja olin myös liikunnanopettajana lähes 10 vuotta. Tämän vuoksi toivon molemmille lukioille mahdollisimman menestyksellistä tulevaisuutta erillään.

Opettajana ollessani olin niin sanotusti paikan päällä, kun Kannas ”hallinnollisesti” ajettiin alas. Vastoin opettajakunnan enemmistön mielipidettä lukion alkavalle luokalle otettiin ylimääräinen, luokallinen ryhmä oppilaita, jotka eivät muihin lukioihin päässeet. Joku voisi sanoa, että kaunis ele. Mutta siitä maksettiin kallis hinta. Kolmen vuoden kuluttua ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat valtakunnallisestikin sitä luokkaa, että kansan keskuudessa ryhdyttiin puhumaan ”rupulukiosta”.

Nyt kun Kannas on vuosikymmenien työllä saatu nostettua sieltä suosta laadukkaiden lukioiden joukkoon, en millään tahtoisi opettajakunnalle ja oppilaille vastaavaa tilannetta. Se on kuitenkin mahdollista, jos yhdistäminen mammuttilukioksi toteutetaan, vaikkakin tulevat opiskelijat ovat tasokkaita.

Lukion koko vaikuttaa oppimistuloksiin. Vain 2 suurlukiota ylsi valtakunnallisessa vertailussa rankinglistan 100 parhaan joukkoon, eikä kumpikaan Tiirismaan tasolle. Listan ykkönen oli Kristiinankaupungin ruotsinkielinen lukio. Sen rehtori Gunilla Teir sanoo, että pieni koko ja joustavuus ovat heidän vahvuudet. Teirin mukaan pienet lukiot pystyvät tarjoamaan oppilaille riittäävän määrän kursseja.

Minun lähtökohtani on, että pitäydytään tehdyissä sopimuksissa ja kaupunginvaltuuston päätöksessä.

On ilolla todettava, että ainakin yksi sivistyslautakunnan jäsenistä, Eemeli Salomäki, tuo esille syrjätymisen. Mitä suurempi joukko, sen suurempi mahdollisuus siihen on. Vaikka kuinka panostettaisiin opinnonohjaukseen ja muihin tukitoimiin. Yksi syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Siinä valossa esiin tuotu 150 000 euron vuosittainen säästö on pikkuraha. On sanottu, että Kannaksessa ei vastusteta yhdistymistä, mutta haluaisin tietää, kuinka moni opettajista todella toivoo pääsevänsä työskentelemään mammuttilukiossa. Ensimmäiset 3 vuotta ovat varmaan ratkaisevat. Jos vasten tahtoaan yhteen viedyt Tiirismaan oppilaat syystä tai toisesta alkavat kokea vastoinkäymisiä, voi käydä niin, että jatkossa hyvien oppilaiden virta vie lyseoon tai yhteiskouluun. Minä kysyn, ollaanko Kannaksessa ja sivistyslautakunnassa hyväksymässä tason lasku?

Sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Sari Niinistö sanoo, että järki on ollut kaukana käydyissä keskusteluissa. Toden totta, järki on kaukana, kun se ainutlaatuinen nollasta ylioppilaaksi oppimisyksikkö Tiirismaalla pilkotaan, nyt jopa kolmeen osaan, kun yläkoulu ja alakoulukin ollaan erottamassa toisistaan.

Minun lähtökohtani on, että pitäydytään tehdyissä sopimuksissa ja kaupunginvaltuuston päätöksessä. Voimassa oleva päätöshän on, että Tiirismaan koulua ei saneerata, vaan rakennetaan uusi koulu. Nyt kuitenkin ollaan saneeraamassa Muotoiluinstituuttia. Mistä tällainen suunnitelman muutos on peräisin? Ei olosuhteet 3-4 vuodessa ole mihinkään muuttuneet. Asia, johon minä kannatusyhdistyksen puheenjohtajana vetoan, on 1975 tehty sopimus Tiirismaan koulun säilymisestä. Toivottavasti jokainen päättäjä saa käteensä sopimuksen. Sen henki on yksiselitteisesti koulun säilyminen peruskouluun siirtymisen jälkeenkin.

Tuleva päätös koskettaa tuhansia ihmisiä, työntekijöitä, oppilaita ja myös vanhempia. Jos päättäjät päätyvät yhdistymiseen, se voi olla joillekin poliittisen uran käännekohta. Takinkääntäjät kyllä muistetaan seuraavissa vaaleissa.

Molemmille lukioille menestystä toivoo,

Heikki Laine

Jaa artikkeli

Suosittelemme