Tulot ja menot tasapainoon

Vuodenvaihteen tienoolla kunnat, yhtiöt ja yhteisöt päättävät seuraavan vuoden talousarviosta. Harvoin menot näyttävät pienempää lukua kuin edellisenä vuonna. Lahden kaupungin kohdalla olen suunnattoman huolissani seurannut taloudellisen tilanteen kehittymistä. Kysymys ei ole ainoastaan kaupungin päättäjien tekemistä päätöksistä. Talouden kokonaisuuteen vaikuttaa koko kaupunkikonsernissa tehtävät ratkaisut ja taloudelliset päätökset.

Noin puolet Lahden kaupungin toiminnoista siirtyi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään. Samalla siirtyivät kustannukset. Entistä tiiviimpää ja paljon entistä parempaa yhteistyötä tarvitaan kuntien ja hyvinvointikuntayhtymän välillä, jotta sosiaali- ja terveydenhoitotoiminta pystytään hoitamaan tuloksellisesti ja taloudellisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntalaisille tärkeitä. Vielä ei ole näköpiirissä, että uudistus olisi tuonut kuntalaiselle paremmat peruspalvelut ja kuntien kannalta hillinnyt kustannuksia odotetulla tavalla.

Erityisen huolestuttavaa on, että Lahden kaupungin pienentynyttä kokonaistaloutta ei ole pystytty hallitsemaan ilman kunnallisveron korottamista. Lisäksi tulevat parkkimaksut ja tonttimaksuja korotetaan, piiloverotus lankeaa Lahti Energian kautta, kaikkia mahdollisia maksuja nostetaan. Rahaa hamutaan tavallisen lahtelaisen kukkarosta vaikka millä keinoin. Milloin ja kuka esittää, että jostakin voidaan luopua. Kun seuraan ja kuuntelen kuntataloudesta käytävää keskustelua, en voi olla kysymättä: Luulevatko jotkut päättäjät ja uskottelevatko he kuntalaisille, että rahaa voi kalastaa Vesijärvestä määrättömästi tai sitä voi helposti nostaa pankkiautomaatista kaikkiin tarpeisiin. Jonain päivänä se meno loppuu.

Nyt lahtelainen joutuu sopeuttamaan omaa talouttaan, kun käteen jäävä palkan osuus verojen jälkeen on entistä pienempi. Jos rahaa on kotitaloudessa paljon käytettävissä, ei se kovasti tunnu. Tätä johtavat virkamiehet yrittivät vakuuttaa lahtelaisille, jotta ratkaisu olisi hyväksyttävämpi. Mutta pienistä tuloista pienikin verojen korotus merkitsee arjessa entistä niukempaa elintasoa. Jokainen eläkkeelle jäänyt palkansaaja tietää, että tulotaso laskee. Silloin menot on sopeutettava pienentyneisiin tuloihin. On mietittävä, mitä ei välttämättä tarvita, jotta rahat riittävät. Monesta hyvästä ja kivasta on luovuttava. Olisi voitava säästää myös pahan päivän varalle, eikä voi ottaa lisää velkaa entisen tai paremman elintason turvaamiseksi. Ei kuntataloudessa sen kummempaa matematiikkaa tarvita.

Rahaa hamutaan tavallisen lahtelaisen kukkarosta vaikka millä keinoin.

Kun Lahdessa on kuntatalouden kokonaisuus pienempi, miten ihmeessä menoja uskalletaan kasvattaa entiseen malliin ja vielä rakennetaan velkojen varaan tulevaisuutta. Tässä kohtaa on haastettava myös jokainen työntekijä ja virkamies ajattelemaan toimintoja uudella tavalla. Miten ja mitkä asiat voisi tehdä toisin, jotta tulevaisuus voisi olla valoisampi, jotta jokaisella työntekijällä olisi työpaikka myös seuraavana vuonna.

Kun Lahdessa ja myös kaikissa kuntakonsernin organisaatioissa halutaan kehittää toimintoja, niin voisiko kehittämisestä järjestää jokaista työntekijää tai työyksikköä koskevan kehittämishankkeen. Etsitään yhdessä sujuvampia toimintatapoja, etsitään taloudellisempia ratkaisuja. Mitä ilman tullaan toimeen? Jos saatu kehittämisidea on toteutuskelpoinen ja se tuottaa selkeästi taloudellista hyötyä, idea pannan käytäntöön ja keksijä palkitaan. Kaupungin organisaatiossa on paljon osaavaa väkeä. Tätä osaamista pitäisi hyödyntää entistä laajemmin ja määrätietoisemmin.

Terttu Pohjolainen

Jaa artikkeli

Suosittelemme