Voimalakaupan miljoonilla tuotanto Puolaan?

Kirjoittaja ihmettelee riskien vähättelyä tuoreessa kaupassa, jossa Lahti Energia osti Kärkölässä toimivan Koskisen Oy:n lämpölaitoksen. Kuva: Vesa Tapiola

Lahti Energian paljonpuhuttaneen voimalakaupan myyjätaho on nyt selvinnyt. Se on kansainvälisille markkinoille puunjalostustuotteilla suuntautunut Koskisen Oy Kärkölästä. Samalla selvisi miksi myyjätaho piti salata loppuun saakka. Kaupan kohteena olevat voimalat tuottavat pitkälti omasta tuotannosta syntyvällä biojakeella energiaa yrityksen toimintaan, vain rippeet energiasta myydään pienkäyttäjille eli kuntalaisille. Voimaloiden energiatuotannon ostajana on siis lähes yksinomaan Koskisen Oy. Näin kauppaa voidaan pitää suorana yritystukena tuotantoa Suomesta Eurooppaan siirtävälle yritykselle. Sen yrityksen toimitusjohtaja Jukka Pahtakin Lahti Energian tiedotteessa (1.11.2017) avoimesti myöntää toteamalla, että ”toimenpiteellä vahvistamme yhtiön kykyä panostaa liiketoiminnan kehittämiseen tulevaisuuden haasteisiin kasvavilla, meille relevanteilla markkinoilla”.

Koskisen Oy:n relevantit markkinat eivät sijaitse Suomessa, vaan Keski-Euroopassa, jossa yhtiöllä jo onkin Puolan vaneritehdas. Vanerituotannosta jo nyt viedään ulos 90 prosenttia ja sahatavaratuotannosta lähes 80 prosenttia. Yhtiö lakkautti jo aiemmin Hirvensalmen tehtaan ja nyt se luopuu omasta ”turvallisesta” energiantuotannosta. Ei tarvitse olla ruudinkeksijä todetakseen kaupassa olevan merkittävän riskin Lahti Energialle, joka perusti voimalahankintaan tytäryhtiön nimeltään Pilke Energia Oy. Huolta lisää nyt julkilausuttu energiayhtiön liikeidea, että kaupan myötä tytäryhtiöstä tulee sekä Koskisen sahan että levyteollisuuden energiatuottaja. Yksiköllä sanotaan katettavan myös Kärkölän kunnan kaukolämpötarve, joka tällä hetkellä on tiettävästi kokonaista viisi prosenttia kyseisen voimalan lämmöntuotannosta!

On olemassa todellinen pelko siitä, että kaupan myötä meille lahtelaisille ja kärköläläisille veron- ja energianmaksajille sekä Lahti Energialle jää kaupassa luu käteen, kun yhtiö suuntaa ”pilke” silmäkulmassa tuottavammille markkinoille. Kauppa ei mitenkään sitouta yhtiötä Suomeen ja Kärkölään, vaan päinvastoin, se toi yhtiön kassaan 25 miljoonaa euroa sen kaipaamaa kansainvälistymisrahaa, jonka me veronmaksajat kustannamme.

En voi tietää Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaaran vaikuttimia siihen, kun hän aiemmin vähätteli kauppaan sisältyvää ilmeistä riskiä toteamalla, ettei näe lämpölaitoskaupassa mitään erityistä riskiä (ESS 23.8.2017). Eniten ihmettelen yhtiön luottamushenkilöistä koostuvan yhtiön hallituksen, kaupunginhallituksen sekä sen konserni- ja tilajaoston osallistumista erittäin riskialttiiseen salahankkeeseen. Lahden kaupungin omistajaohjauksen ”mädännäisyyttä” ja korruptioalttiutta kuvaa se tapa, jolla kaupunginvaltuusto syrjäytettiin päätöksenteosta ja jopa kaikkinaisesta tiedonsaannista. Sain tuotua voimalahankkeen valtuustoon valtuustokysymyksen myötä, mutta sekään ei riittänyt avaamaan hanketta ja salailuun syyllistyneiden suita.

Eniten ihmettelen yhtiön hallituksen, kaupunginhallituksen sekä konserni- ja tilajaoston osallistumista salahankkeeseen.

Tämä oli jo toinen näinä päivinä ilmi tullut, veronmaksajien piikkiin toteutettu salakähmäinen yritystukihanke, joiden lahjoitusten yhteissumma nousee 26,5 miljoonaan euroon. Molemmissa tapauksissa vetojuhtana on toiminut Kokoomus, joka samanaikaisesti ”kantaa huolta” meidän veronmaksajien maksukyvystä mm. yksityistämällä päivähoitoa ja viemällä miljoonaleikkauksin toimintaedellytyksiä hyvinvointiyhtymältä.

Seppo Korhonen

Jaa artikkeli

Suosittelemme