Valtiovarainministeriön laskentakaava köyhdyttää Päijät-Hämeen

Uusi Lahti -lehden lauantain numerossa (UL 28.10.) kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta otti esille Päijät-Hämeen kuntien tulevaisuuden valtionosuuksia säätelevän taulukkorakenteen seuraukset. Kaupunginjohtaja painotti, että taulukkorakenteesta johtuen Päijät-Hämeen maakunta ja Lahti tarvitsevat sote-säästöjä lisää vuosina 2018 ja 2019, jotta alueen kaupunkien ja kuntien valtionosuudet olisivat mahdollisimman korkeat maakunnan aloitettaessa toimintansa vuonna 2020.

On totta, että suunnitelmien mukaan mainittujen vuosien säästöistä 60 % siirtyy kaupunkien ja kuntien valtionosuuksiin. Vastaavasti aloittava maakunta saa sote-palveluiden tuottamiseen siihen vuonna 2019 osoitetut varat, aloittaen näin selkeästi alirahoituksella. Lakiehdotuksen mukaan Päijät-Hämeessä maakunnan rahoitus kasvaisi viiden vuoden aikana laskennalliseen tarvelähtöiseen tavoitteeseensa.

Tällä säästötavoitteella heikennetään edelleen Lahden ja HYKY:n mahdollisuutta kehittää sote-palvelujaan päivystyksestä vastaavana julkisena toimijana. Lahtelaiset ylikäyttävät erikoissairaanhoidon palveluja omien peruspalvelujen niukkuuden vuoksi. Kansallisessa vertailussa Lahden erikoissairaanhoidon kustannukset ovat edelleen Suomen matalimpia.

Valtionosuuksien taulukkorakenne ei huomioi sitä, mikä on sote-menojen historia. Päijät-Hämeessä on säästetty vuosien varrella etenkin terveydenhuollossa. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan vuosina 2016 ja 2017 Päijät-Hämeen tarve-vakioidut menot ovat 6,5 % (45 miljoonaa euroa) vähemmän kuin maassa keskimäärin. Tästä ei voi enää säästää, tälläkään rahoituksella ei pystytä tuottamaan kansalaisten tarvitsemia palveluja.

Eniten valtionosuuslaskennan uudistuksesta kärsivät Päijät-Häme, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.

Maakunnat ovat tuottavuuskehityksessä eri vaiheessa. Niiden alueiden kunnat, jotka ovat tuhlanneet, saavat ansiottomasti lisärahoitusta. Eniten valtionosuuslaskennan uudistuksesta kärsivät Päijät-Häme, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi. Olen keskustellut valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa. He eivät halua tuottavuuslaskuria mukaan valtionosuuslaskentaan. Alueen kaupunkien ja kuntien on jatkettava työtä valtionosuuksien laskentapuutteen oikaisemiseksi.

Näkemykseni mukaan kuntien säästöohjelmilla ajetaan Päijät-Hämeen vanhuspalvelut ja lisääntyvässä määrin terveydenhuollon palvelut yksityisten käsiin. Nobel -palkittumme Bengt Holmström totesi eduskunnassa, että yksityisen yhtiön ainut tavoite on tuottaa voittoa omistajilleen. Hän jatkoi, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kuitenkin kokonaisvastuun kantamista kansalaisista erilaisissa elämäntilanteissa. Kokonaisvastuuta ei voi ulkoistaa!

Martti Talja

Jaa artikkeli

Suosittelemme