Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Tehdään siitä Paavolan suomalainen lukio

Suunnitelmien mukaan tuleva suurlukio sijoittuisi nykyisen Kannaksen lukion tiloihin ja Muotoiluinstituutin saneerattaviin tiloihin. Kiinteistöt yhdistettäisiin toisiinsa yhdyssillalla. Kuva: Juha Peurala

Vuonna 1907 Karjalan Kannaksella vietettiin Terijoen Suomalainen yhteiskoulun avajaisia. Heti seuraavana vuonna avajaishumua oli tarjolla noin 300 kilometriä lännempänä, kun pari vuotta aiemmin kaupungiksi muuttuneessa Lahdessa polkaistiin käyntiin Lahden Suomalainen Tyttökoulu.

Tuskin osasivat koulujen perustajat Terijoen hiekkarannoilla tai Salpausselän harjuilla hurjimmassa mielikuvituksessakaan ajatella, että yli sata vuotta myöhemmin Lahdessa käytäisiin juuri näiden koulujen yhdistämisestä kiivasta keskustelua.

Nyt tähän tilanteeseen on kuitenkin tultu monien suurvalta- ja kunnallispoliittisten vaiheiden jälkeen. Lahden päättäjät ovat saaneet pureskeltavakseen esityksen Tiirismaan ja Kannaksen lukioiden hallinnollisesta yhdistämisestä. Kannas on Terijoen suora perillinen ja Tiirismaa yhtä kiistaton Tyttökoulun lipunkantaja.

Ennen kuin mennään yhtään syvemmälle nykyiseen keskusteluun, tähän väliin olennainen jääviysilmoitus. Olen Kannaksen lukion kasvatti ja ylpeä siitä.

Kyse on ennen kaikkea siitä, miten hyvin tai huonosti uuden lukion toiminta suunnitellaan ja johdetaan.

Siitä huolimatta yritetään nyt tarkastella asiaa niin objektiivisesti kuin mahdollista. Lukioiden yhdistämisen puolesta ja vastaan on esitetty tähän mennessä monenlaisia perusteita.

Virkamiehet ovat perustelleet yhdistymistä mm. sillä, että järjestelyn avulla saataisiin vuodessa noin 150 000 euron säästöt hallintokuluissa. Lisäksi suuremman lukion arvioidaan tuovan uusia mahdollisuuksia kurssien ryhmäkokojen kasvattamiseen, mistä tulisi säästöjä arviolta n. 100 000 - 120 000 euroa. Yhdistämisestä tehdyn selvityksen mukaan kumpikaan lukio ei yksinään voisi tehdä vastaavaa, koska kurssien opiskelijamäärien korottaminen onnistuu vain oppiaineiden eri kurssien sisällä.

Suuremman lukion etuina on nähty myös mm. entistä laajempi yhteinen kurssitarjotin ja tilankäyttöön liittyvä joustavuus.

Kaupungin selvityksessäkin on tunnustettu ääneen, että 1350 oppilaan suurlukion haasteena on yhteisöllisyyden säilyttäminen ja mm. yhteisten juhlatilaisuuksien järjestäminen.

Tiirismaan lukion puolesta otetuissa kannanotoissa asia on ilmaistu huomattavasti suoraviivaisemmin. Tiirismaan tukijoukoissa on oltu huolissaan siitä, että suurlukio käytännössä romuttaa ainutlaatuisen Tipalan hengen, jonka puolesta viime aikoina kuultu puheenvuoroja usean sukupolven edustajien suulla. Itsenäisen Tiirismaan puolustajat ovat muistuttaneet, että tiiviissä yhteisössä jokaista oppilasta pystytään kohtelemaan yksilönä.

Tiirismaan suunnalta on esitetty myös kriittisiä arvioita säästölaskelmia kohtaan. 150 000 euron säästöarvio on pidetty ylimitoitettuna. Tiirismaan tukijoukkojen esittämässä arviossa on otettu huomioon monenlaisia yksityiskohtia, alkaen virka-apulaisrehtorien opetusvelvollisuudesta ja koulusihteerien määrästä.

Oli tarkka luku mikä tahansa, Tiirismaan suunnalla ollaan kannanottojen perusteella ennen kaikkea sitä mieltä, että 150 000 euroakin olisi liian pieni säästö verrattuna kaikkiin niihin haittoihin, joita yhdistymisestä tulisi. Kriittisten kommenttien mukaan koko hankkeessa olisikin kyse lähinnä suuruudenhulluudesta ja vallanhalusta.

Lahtelaisen kouluverkkohistorian tietäen tuollainen epäilys on sinänsä ymmärrettävä. Itsekään en koskaan ole ollut yksisilmäinen suuryksiköiden ja keskittämisen ystävä. Olen käyttänyt vuosien saatossa jonkin verrankin painomustetta pienten lähikoulujen puolustamiseen. Edelleenkin olen vankasti sitä mieltä, että ne ovat useimmiten paras vaihtoehto lapsen koulutaipaleen ensimmäisille vuosille.

Tilanne muuttuu kuitenkin mielestäni toisenlaiseksi, mitä isommista lapsista ja nuorista puhutaan. Tässä tapauksessa on kaiken kukkuraksi kyse siitä, että lukiot toimisivat joka tapauksessa vierekkäisissä kiinteistöissä. Siksi en ole voinut ihan täydellä vakavuudella suhtautua niihin kannanottoihin, joiden mukaan lukioiden hallinnollinen yhdistäminen lisäisi nuorten syrjäytymisriskiä.

Kyse on ennen kaikkea siitä, miten hyvin tai huonosti uuden lukion toiminta suunnitellaan ja johdetaan. Tämä on todettu myös niissä rehtoreiden kommenteissa, joita Lahden selvitykseen oli kerätty Suomen suurimpien lukioiden rehtoreilta. Aina toki sopii epäillä, kuinka tarkoitushakuisesti kommentteja on poimittu tuollaiseen selvitykseen. Siitä huolimatta asia on helppo ymmärtää myös kaupunkilaisjärjellä.

Päättäjät joutuvat tekemään näinä aikoina niin paljon rankempia päätöksiä, että tällaisessa asiayhteydessä sana syrjäytymisriskin tapainen sana ampuu helposti yli ja kääntyy tarkoitustaan vastaan.

Lukiolaisten puolesta olisin huomattavasti enemmän huolissani siitä, missä kunnossa muotoiluinstituutin kiinteistön sisäilma on remontin jälkeen.

Viime kädessä koko kuviossa tuntuukin olevan kyse ennen kaikkea perinteistä ja toimintakulttuurista.

Tärkeitä asioita, joiden merkitystä ei voi tippaakaan väheksyä. Kuten lukuisissa johtamisoppaissakin on todettu, kulttuuri syö strategian milloin tahansa aamupalaksi.

Kaikista vastalauseista huolimatta tässä vaiheessa vaikuttaa todennäköiseltä, että yhdistämishanke etenee. Siksi olennainen kysymys kuuluukin, miten uuteen lukioon saataisiin yhdistettyä molempien lukioiden perinteestä ja kulttuurista parhaat puolet.

Se ei onnistu ainakaan siten, että jompi kumpi lukio näyttää hotkaisevan toisen alaisuuteensa. Eikä varsinkaan siten, että uudessa lukiossa olisi edelleen kahden kastin väkeä.

Otetaan siis uusi yhteinen alku huomioon lukion nimeä myöten. Kumpikin lukio on joka tapauksessa joutunut historiansa aikana ennenkin vaihtamaan nimeään, joten asia ei voi olla kynnyskysymys.

Molempien oppilaitosten alkuperäisistä nimistä löytyy yksi yhteinen sana: suomalainen. Olkoon siis uusi oppilaitos historiaa ja nykyistä sijaintipaikkaa yhdistellen Paavolan suomalainen lukio.

Perinteitä kunnioittavasta nimestä huolimatta lukiossa olisi toki tämän ajan tarpeita vastaten henkisesti katto korkealla ja seinät leveällä. Niinpä IB-lukiokin voisi jatkaa toimintaansa tuossa kokonaisuudessa.

Jaa artikkeli

Suosittelemme