Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Onko Nordean ja Lahden kaupungin viisivuotissuunnitelmalla mitään yhteistä?

Pankkikonserni Nordea hätkäytti viime viikolla kertomalla noin 6 000 työpaikan vähennyksestä tulevina vuosina. Uutinen avasi viimeistään nyt monen silmät sille, mitä paljon puhuttu digitalisaatio ja työn murros todella tarkoittavat. Nordea nyt siirtynyt omassa digiprojektissaan vaiheeseen, jossa isoista it-investoinneista haetaan tuottoa ja tehoa.

Vastaavia uutisia saadaan tulevaisuudessa todennäköisesti paljon enemmän. Ne herättävät kahdenlaisia tulkintoja. Julkisessa keskustelussa niskanpäällä helposti ovat dystopiat, eli negatiiviset tulevaisuuden kuvat, joiden mukaan robotit vievät työpaikkamme ja syöksevät yhteiskunnan ennen näkemättömään massatyöttömyyden aikakauteen.

Optimistisen version mukaan tekniikan kehittyessä tilalle tulee uusia, entistä mielekkäämpiä työpaikkoja. Tätä koulukuntaa edustaa myös tulevaisuudentutkija Ilkka Halava, joka puhui äskettäin Lahden valtuustolle valtuustoseminaarissa. Hän muistutti, että historian saatossa on riittänyt mitä erilaisimpia dystopioita, kun uusi tekniikka on tullut muuttamaan totuttuja tuotantotapoja ja vienyt vanhoja työpaikkoja. Aikoinaan esimerkiksi hydrauliikkaan suhtauduttiin tästä syystä vihamielisesti.

Muutos tarkoittaa kuitenkin sitä, että ihmisen ja koneen välinen työnjako pitää miettiä uudella tavalla. Yksilön kannalta tämä voi tarkoittaa isoakin muutosta. Nordeakin muutoksessa on kyse siitä, että se vaihtaa osan työntekijöistään sellaisiin henkilöihin, jotka hallitsevat uudenlaisen pankkitoiminnan vaatimukset.

Hydrauliikkaankin suhtauduttiin aikanaan vihamielisesti.

Halavan maalailemassa optimistisessa tulevaisuudenkuvassa jokainen pääsee toteuttamaan luovuuttaan ja omia vahvuuksiaan entistä paremmin. Koneet ottavat hoitaakseen kaikenlaiset rutiinit ja epämiellyttävät tehtävät. Koska tuollaista oppia on nyt tarjoiltu lahtelaisille päättäjille Vantaalla asti, on lupa odottaa, että he johdattavat ripeästi kaupunkimme siihen suuntaan.

Huonot kevennykset sikseen. Päättäjillä on nyt niin paljon miettimistä pormestarikuvioissa ja veroprosenteissa, että ihmisen ja koneen väliseen työnjakoon liittyvät kysymykset eivät varmasti ole päällimmäisinä mielessä. Pahimpien kiireiden helpotettua kannattaisi kuitenkin uhrata hetki tuollaisten näennäisen kaukaiselta tuntuvien asioidenkin pohtimiseen. Mihin kaupungin todella kannattaa käyttää tulevaisuudessa työntekijöidensä työaikaa? Miten se parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua? Mitkä rutiinit kannattaa automatisoida? Mitä asioita kaupunkilaiset voivat ottaa itse hoitaakseen erilaisten sähköisten alustojen kautta? 29 Ne kaupungit pärjäävät parhaiten, jotka löytävät noihin kysymyksiin fiksuimmat vastaukset.

Vuonna 2015 alkaneen Nordean projektin pituus on muuten viisi vuotta. Se on sattumalta sama aika, jonka kaupunki on varannut omaan taloutensa tasapainottamisohjelmaan. Nähtäväksi jää, ollaanko siinä edetty Nordean tavoin konkretiaan parin vuoden kuluessa. Nyt tehtävillä valinnoilla voi vielä vaikuttaa siihen, onko edessä dystopia, utopia vai sittenkin jälleen vain yksi tuttuja iskulauseita toistava ohjelma muiden joukossa.

Jaa artikkeli

Suosittelemme