Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Maailmanpolitiikan arkipäivää valtuustossa

Ennusteiden mukaan Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2100 mantereen väkiluku olisi jo 4,2 miljardia. Onko tällaisista olennaista keskustella, kun Lahden valtuustossa on puheenaiheena tilojen vuokraus SPR:lle turvapaikanhakijoiden majoittamista varten? Asia jakaa päättäjien mielipiteitä. Kuva: Seppo Metso

Valtuuston kokoukset ovat usein hämmentäviä tapahtumia. Niitä seuratessaan ensikertalainen on eksyksissä ja kokeneempikin tarkkailija joutuu miettimään, mitä täällä oikeastaan tapahtuu. Viime viikolla istuttu kokous oli tästä oikein oppikirjaesimerkki.

Kokouksen eniten puhetta herättänyt asia oli perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite, jonka mukaan Lahden kaupungin ei tule tarjota tiloja Hennalan ”erityistyskeskukselle”.

Kyseisellä yksiköllä aloitteen tekijät tarkoittivat Hennalassa toiminutta tehostetun valvonnan yksikköä, jossa on hoidettu erityistä valvontaa ja psykiatrista tukea tarvitsevia turvapaikanhakijoita. Nyt tuolle 20-paikkaiselle yksiköllekin ollaan etsimässä Lahdesta uusia tiloja, kun Hennalan vastaanottokeskuksen toiminta loppuu vuodenvaihteessa.

Aloitteessa esitettiin, että kaupunki ei tarjoa SPR:IIe uusia tiloja vastaanottokeskuksen toiminnan jatkamista varten, eikä varsinkaan erityistä tukea tarvitsevien osastolle. Ajatuksena on ollut, että tavallisen vastaanottokeskuksen asukkaista 100-200 henkilö sijoitettaisiin hajautetusti kodinomaisiin olosuhteisiin.

Tuosta aihepiiristä syntyi odotetun värikäs ja rönsyilevä keskustelu. Esimerkiksi perussuomalaisten Rami Lehto taustoitti näkemystään kertaamalla maailman väestönkasvuun ja erityisesti Afrikan väkilukuun liittyviä ennusteita. Hän muistutti myös arvioista, joiden mukaan maailman pakolaisten määrä on nousemassa sataan miljoonaan. Lehto piti kaupungin tarjoamia tiloja yhtenä vetovoimatekijänä. Joissakin Lehdolle suunnatuissa välihuudoissa kyseltiin, ovatko nämä sata miljoonaa ihmistä tulossa Lahteen.

Maailmalla liikuttiin myös Leena Kaartinen (kd) puheenvuorossa, jossa hän kuvaili omien kokemustensa pohjalta Afganistanin tilannetta ja sikäläläisten nuorten miesten ahdinkoa Talebanin puristuksessa. Puheenvuoro oli eräänlainen vastine aiemmin kuultuihin kommentteihin, joissa oli mainittu Trion nuorisojoukoissa.

Kalle Aaltonen (Pro Lahti) puolestaan osallistui keskusteluun kertomalla videosta, jonka tukalaan tilanteeseen Mytäjäisten risteyksen seudulla joutunut lahtelainen nuori nainen oli kuvannut. Videolla poliisi kehottaa naista välttämään Mytäjäisten risteyksen seutua ilta-aikaan ja samalla kieltää myös julkaisemasta videoa missään. Puheenvuoronsa lopuksi Aaltonen oli sitä mieltä, että tilojen vuokraamiseen suostuvilla päättäjillä on ”verta käsissään”, mikäli joku tilojen asukas syyllistyy täällä ollessaan väkivaltaan.

Salin kahtiajakautuminen oli helppo nähdä keskustelun aikana. Iso osa valtuutetuista näkee tilanteen niin, että maahanmuuttoon liittyvät kysymykset kuuluvat valtion tai EU:n tasolla ratkaistaviksi. Niinpä tuollaisen valtuustoaloitteen tapainen operaatio nähdään lähinnä äänten kalasteluksi. Perussuomalaisten puheenvuorojen aikana valtuustosalissa olikin konkreettisesti nähtävissä mm. silmien pyörittelyä ja pään pudistelua.

Ollaan maahanmuuttokysymyksistä mitä mieltä tahansa, aloitteeseen annettu virkamiesvastaus oli malliesimerkki siitä, miten aloitteen varsinainen sisältö oli käytännössä sivuutettu. Vastauksessa viitattiin lyhyesti Suomen kansainvälisiin sopimuksiin ja sen jälkeen parilla lauseella kaupungin rooliin: ”Lahden kaupunki kantaa oman vastuunsa turvapaikanhakijoista ja heidän kotouttamisestaan ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa, jotta laillisesti Suomessa oleskelevat turvapaikanhakijat tai oleskeluluvan saaneet saavat Lahdessa ne tarvittavat palvelut, joihin heillä on oikeus”.

Eli tehostetun valvonnan yksikköön ei otettu erikseen minkäänlaista kantaa. Kyseinen yksikkö on herättänyt paikallisesti keskustelua, ja minultakin on taannoin ihmetelty, miksi kyseisen yksikön olemassaolo on ”salattu” Lahdessa. Parin tarkistuksen perusteella kyseessä oli kuitenkin tyypillinen väärä hälytys, sillä keskuksesta oli jo kirjoitettu seikkaperäisesti paikallisessa mediassa. Juuri tuon tapaisten pimittämisväitteiden ja salaliittoteorioiden vuoksi olisi hyvä, jos kaupunkikin ottaisi myös tuollaisiin vaikeisiin asioihin kantaa muuten kuin ylimielisellä vaikenemisella.

Mitä tuosta kaikesta keskustelusta lopulta seurasi? Ei yhtään mitään, sillä valtuusto hyväksyi aloitteeseen annettun vastauksen äänin 53-6. Perussuomalaisten ja Pro Lahden edustajat olisivat olleet palauttamassa asiaa uudelleen valmisteltavaksi. Yksi perussuomalainen tosin äänesti tiettävästi vahingossa virkamiesesityksen puolesta.

Melkoisen poukkoilevaa keskustelua nähtiin myös aloitteesta, joka koski kaupungin perintätoimen järjestelyä. Keskustelu oli saanut alkunsa valtuutettu Seppo Korhosen (vas) alulle panemasta aloitteesta, jossa kaupunkia kehotettiin luopumaan ylikansallisten perintäyhtiöiden käytöstä.

Asia onkin osittain etenemässä ainakin selvitysvaiheeseen, mutta maanantain valtuustokokouksessa nähtiin myös ponsiesitys, jonka mukaan paikallisten kuntien omistama Provincia tai Kuntaperintä ottaisi hoitaakseen myös oikeudellisen perinnän.

Yksinkertaisen asian ympärillä nähtiin kunnon hallinnollinen sekasotku. Keskustelussa oli lähinnä kyse siitä, voiko valtuusto antaa asiasta tiukkoja ohjeistuksia vai kuuluuko asia sittenkin nykyisen kaupungin johtosäännön mukaan kaupunginhallituksen jaostolle. Niinpä kokouksessa pohdittiin ääneen, kuinka ponsiesitykseen pitää liittää mm. sanamuoto ”mahdollisuuksien mukaan”. Ensimmäisen kauden valtuutettu Seppo Korhonen kommentoikin asiaa sarkastiseen sävyyn esittäessään muutettua sanamuotoa: ”En meinaa millään muistaa, että valtuustolla ei ole päätösvaltaa kaikista asioista”.

Tuossa on käytännössä kyse siitä, että päätösvallan delegoinilla on aikanaan pyritty tuomaan selkeyttä ja nopeutta päätöksentekoon, jotta valtuusto ei tuherra liikaa pikkuasioiden kanssa. Kolikon toisella puolella ovat nyt nähdyn kaltaiset tilanteet, joissa valtuusto kieltämättä näyttää kuohitulta oriilta. Kyvyttömältä, mutta samalla kuitenkin uskomattoman pienten asioiden kimpussa näpertelevältä päätöksentekoelimeltä.

Ai niin, hyväksyttiin siellä kokouksessa myös muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Esimerkiksi verotuloarvioon tehtiin 5,8 miljoonan euron korotus ja toisaalta hyvinvointikuntayhtymän ostoihin lähes viiden miljoonan määrärahan lisäys. Kyseinen pykälä oli käytännössä ainoa asia, minkä vuoksi koko viime viikon kokous ylipäätänsä olisi kannattanut järjestää. Noista muutamien miljoonien meno- ja tulomuutoksista ei kenelläkään tietenkään ollut mitään sanottavaa. Kohta näemme, toimiiko eilen julkistettu kaupunginjohtajan talousarvioesitys yhtään parempana keskustelun virittäjänä.

Jaa artikkeli

Suosittelemme