Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Arki on pidettävä mukana, oli hallintohimmeli mikä tahansa

Lahden kaupunkiin halutaan tehdä iso johtamisjärjestelmän uudistus vielä ennen tulevia kuntavaaleja. Näillä näkymin uusi järjestelmä tulee valtuuston päätettäväksi maaliskuun kokouksessa ja se astuisi voimaan tulevan vaalikauden alussa kesäkuussa. Tässä suunnilleen kaikki, mitä asiasta tiedetään tällä hetkellä. Valtuustoryhmien välisistä keskusteluista ei ole toistaiseksi tullut ulos mitään valmista tai edes puolivalmista.

Sen sijaan tarjolla olevat vaihtoehdot ovat jo olleet pitkään tiedossa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juha Rostedt esitteli niitä viimeksi joulun kynnyksellä järjestetyssä mediakahvitilaisuudessa. Nykyisen mallin lisäksi kaupunkia voidaan johtaa esimerkiksi pormestarimallilla, ministerimallilla tai valiokuntamallilla.

Hienolta kuulostavissa termeissä on yksi yhteinen tavoite: niiden avulla pyritään korostamaan vaaleilla valittujen valtuutettujen asemaa ja sujuvoittamaan päätöksentekoa. Kyseeseen voi tulla myös eri mallien yhdistelmä.

Tässä vaiheessa kaksi vaihtoehtoa on käytännössä poissa laskuista: täysin nykyisellä mallilla jatkaminen tai pormestarimalli. Nykyinen malli on jäänyt ajastaan jälkeen, kun kaupungin rooli muuttuu sote-uudistuksen myötä. Pormestarimalli puolestaan on liian radikaali uudistus toteutuakseen tällä aikataululla kuntavaalien kynnyksellä. Varsinkin kun nykyinen kaupunginjohtaja on ilmoittanut halukkuutensa jatkaa edelleen tehtävässään.

Jäljelle jää siis ministerimalli ja valiokuntamalli. Termeistä tarkemmin kiinnostuneet voivat lukea ohessa olevia sananselityksiä. Yhteinen piirre molemmille malleille on, että ne keskittävät valtaa tavalla tai toisella entistä harvempiin käsiin.

Tämä on hyvä asia päätöksenteon sujuvuuden kannalta, mutta toisaalta se jättää puolueiden murheeksi entistä enemmän tyytymättömiä ja pettyneitä ihmisiä. Esimerkiksi lautakuntapaikkojahan on totuttu pitämään palkkiona ehdokkaaksi lähtemisestä.

Hallintohimmeleiden yksityiskohtien sijaan olennaisempaa on uudistusten taustalla oleva tavoite. Se ei ole jäänyt missään vaiheessa epäselväksi. Kaupungin johtamista halutaan viedä entistä enemmän strategiseen suuntaan.

Toisin sanoen poliittisten päättäjien halutaan keskittyvän kaupungin tulevaisuuden kannalta tärkeiden isojen linjausten vetämiseen ja jättävän yksityiskohtien kanssa näpertelyn organisaation suorittavalle portaalle.

Tässähän ei ole sinänsä mitään uutta, sillä operatiivisiin asioihin liittyvää valtaa on jo aiemmin delegoitu kaupungin organisaatiossa ties minne. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta käytti asiasta mielenkiintoista ilmaisua puhuessaan johtamisjärjestelmien uudistuksesta viime vuoden viimeisillä kaupungin mediakahveilla. Hänen mukaansa ”arkea on pyritty siirtämään yhtiöihin”.

Strategiaan keskittyminen ja arjen työntäminen muualle voi olla sinänsä perusteltua pitkäjänteisen johtamisen ja kokonaisuuden hallinnan kannalta.

Kehitykseen liittyy kuitenkin myös ilmeisiä vaaroja. Mitä enemmän kaupungin kärkipäättäjät pyörivät vain strategisessa yläpilvessä, sitä etäämmälle he saattavat joutua kaupungin arjesta.

Käytännön elämässähän tämä on ilmennyt muun muassa siten, kaupunginhallituksella ja kaupungin keskushallinnolla on ollut tapana määrätä tiukkoja talousraameja, joiden käytännön toteutus on jäänyt toimialojen asiantuntijalautakuntien murheeksi. Ääritapauksissa lautakunnat ovat joutuneet muistuttamaan, että toimintaa ei ole mahdollista sopeuttaa raameihin lakeja rikkomatta.

Ulospäin tilanne on näyttäytynyt vuosi vuodelta samantapaisena näytelmänä: strategiatason isot johtajat antavat ukaasejaan, mutta jättävät likaisen työn eli kaupunkilaisten arjessa näkyvät yksityiskohtaiset päätökset muiden tehtäväksi.

Tässä mielessä esimerkiksi ministerimallia kuulostaa sinänsä hyvältä ajatukselta: samat ihmiset ovat konkreettisesti vastuussa sekä kaupungin kokonaisuudesta että yksittäisen palvelun arjesta. Se ei sinänsä poistaa tilanteeseen liittyvää ristiriitaa ja tuskaa, mutta saattaa vähentää kaikkein turhinta poliittista nokittelua.

Strategisuuden lisäksi kaupungin tulevissa johtamiskuvioissa on haluttu nostaa esille yksi toinenkin iso tavoite: kaupunkilaisten osallistaminen.

Mielenkiintoista sinänsä, koska näiden tavoitteiden yhteensovittaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Vuosien saatossa kauniina tavoitteena on ollut, että kaupunkilaisten ääni tulisi esille etenkin isojen linjausten, kuten yleiskaavan ja strategian valmistelussa. Niinpä on järjestetty jos jonkinlaista yleisöseminaaria ja työpajaa. Tyypillisesti niiden yleisömenestys on ollut korkeintaan välttävä, jos sitäkään.

Sen sijaan ihmiset aktivoituvat, kun käsiteltäväksi tulee mahdollisimman konkreettisesti omassa arjessa näkyvä asia. On kyse sitten naapuruston kaavamuutoksesta, palvelupisteen lakkautuksesta tai vaikka keskustan jouluvalojen värisävystä.

Esimerkiksi pitkään vatvottu Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ei hirveästi hetkauttanut tavallisia kuntalaisia hankkeen alkuvaiheissa, mutta keskustelu siirtyi kabineteista kahvipöytiin todenteolla siinä vaiheessa, kun ensimmäiset suunnitelmat vuodeosastojen lakkautuksista tulivat julki.

Suurten johtajien silmissä tämäntyyppiset keskustelut ovat monesti lähinnä strategian toimeenpanoa tai arjen operatiivista toimintaa. Siksi tällainen vääntö koetaan toissijaiseksi energian tuhlaukseksi suurempien tavoitteiden kannalta, vaikka sitä ei kukaan ihan näillä sanoilla ääneen tunnustakaan.

Tavallisen ihmisen kannalta arki kaikkinen nyansseineen on kuitenkin huomattavasti merkityksellisempää kuin yksikään strateginen kalvosulkeinen.

Mitä paremmin tätä kuilua pystytään kuromaan umpeen, sitä paremmin uudet johtamisjärjestelmät toimivat. Uudistus ei saa johtaa siihen, että strategian ja arjen todellisuudet erkaantuvat entisestään.

Sananselityksiä

Pormestarimalli

Pormestari valitaan valtuutettujen keskuudesta määräajaksi.

Hoitaa sekä kaupunginjohtajan että kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Järjestely ei kuitenkaan käytännössä tarkoittaisi sitä, että kaikki nykyiset kaupunginjohtajan tehtävät siirtyvät pormestarille. Esimerkiksi Tampereella pormestari toimii esittelijänä isoimmissa asioissa, kuten talousarviossa ja strategiassa. 29

Kaikki lautakuntien puheenjohtajat valitaan kaupunginhallituksen jäsenten keskuudesta.

Malli korostaa kaupunginhallituksen jäsenten vastuuta kunnan hallinnosta. 29

Kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin voidaan valita vain valtuutettuja. Nykyisellään lautakunnissa voi olla valtuuston ulkopuolisia puolueiden edustajia.

Korostaa vaaleilla valittujen edustajien asemaa.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Jaa artikkeli